Firenzen runot

Pimeä näkyy
valon erottamana.
Yössä hohtaa.

Sadat vuodet on
sinertävä pakkanen
uhkunut kylmää.
Ei estä: kevät tulee,
pukee taas kukkaviitan.

Sypressi vaihtuu
toiseen, aika ja asut
muuttuvat. Kuluu
katu, himmenee lasi.
Vielä on taivas.

3 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

3 responses to “Firenzen runot

  1. Kauniit kuvasi poikivat hyviä muistoja: Firenze jättää pysyvän jäljen… Uffizin Galleria saa pään pyörälle ja niskat kipeäksi, kutsuvat sitä myös F:n syndroomaksi:) Jossain talven alla kevätkin odottaa…
    Runo oli koskettava, omasiko? Toivottavasti matka loi muistoja, jotka kantavat…

  2. Paluuviite: Taidematka Firenzeen joulun alla 2018 | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s