Anja Erämaja: Imuri

Hölkän rytmillä rullaavat Anja Erämajan runot esimerkiksi kokoelmissa Töölönlahti ja Ehkä liioittelen hieman. Niissä särmäinen arki teroittuu, ja kiiltoa antaa huumorin pilke. Samoja aineksia löydän romaanista Imuri (WSOY 2019).

Imuri käynnistyy äidin kuolemasta, jäljelle jää aikuisia lapsia. Romaanin mittaan siskokset pöyhivät jäämistöä, ja naisten erilaisuus paistaa tekstiriveiltä. Se on silti sivujuonne, pääosan ottaa naisista toinen, Kristiina.

Kristiina työskentelee kevytyrittäjänä, yhtä yrittämistä on myös Kristiinan muu elämä, jossa kieppuvat lasten huoltaminen, alkoholistimies, naapurusto ja tukiryhmät. Romaani kiertyy Kristiinan ympärille, se on monesti sisäistä puhetta hän-kerrontana. Kertoja ottaa ulkopuolisen roolin, turvautuu usein myös passiivimuotoihin, mutta kyllä Kristiinaa tässä pöyhitään.

”Ihmisellä on maksa. Ihmisellä on haima ja perna. Yhtä ja toista.”

Maukkaasti kerronta esittelee totisenoloisen ja kuormitetun Kristiinan, joka kristallisoi arkihavaintoja. Joka tokaisusta eksytään arvaamattomien mielleyhtymien ketjuun. Poimin joukon naisen elämäntotuuksista, en vanno, ovatko ihan sanatarkkaan suoria lainauksia, mutta kuvaavat, mistä lähteä liikkeellä – sitä en paljasta, mihin päädytään.

Jokainen ostos voi olla viimeinen.

Elämässä täytyy olla suunnitelma.

Elämässä täytyy yrittää vastusten yli.

Ihminen on monikko.


Kun alkaa tapahtua, alkaa tapahtua.


Paheet on pahaksi, hyveet hyväksi.


Ei pidä olla tunnelman tappaja.

Pääosin riemastun, hetkittäin assosiaatioina etenevä vuodatus on karata – ei sittenkään, niin napakoita lyhyet luvut ovat, virkkeet rytmittyvät lyhytlauseisiksi ja dialogi ekonomisesti eteneväksi. Liukkaat ajatusketjut hahmottuisivat todennäköisesti toisella lailla kirjasta ominpäin luettuina, mutta kuuntelen niitä. Se on nautinto, koska äänikirjaa lukee mukaansa tempaavasti kirjailija itse.

20190428_151601.jpg

Mutta ne assosiaatiot, ne tosiaan karkaavat Kristiinalta. Erotan kitkeriä ja katkeria asioita, mutta naurahtelen kirmaaville ajatuksille kuten jutulle imurista tai tapaukselle, jossa baari-ilta päättyy naisen puheripuliin.

Erämajan ensimmäinen romaani lähentelee proosarunoilua, on vapaa perussuorasanaisuuden odotuksista. Pidän onnistuneena, että Imuri on maltettu pitää tiiviinä. Sen intensiteetti pitää ja sävytys säilyy. Tragikomiikka vetoaa minuun, samoin absurdit piirteet, enkä keksi parempaa konstia kiteyttämään sitä kuin reippaasti yhteydestään irrotetun sitaatin kirjasta: ”Vihannekset ja muut marmeladit.”

– –

Anja Erämaja
Imuri
WSOY 2019
romaani
3 t 59 min äänikirjana,
lukija Anja Erämaja.
Kuuntelin BookBeatissa.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani

2 responses to “Anja Erämaja: Imuri

  1. riitta k

    Erämaja on ihanan vänkä kirjailija – odottelen tätä kirjastosta. Kuulostaa mukavalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s