Hakutulokset kohteelle: eino

Piia Leino: Ruma kassa

Onnea naistenviikon Sarit ja nimen johdannaiset! Onnea myös Sariannalle, Piia Leinon esikoisromaanin sankarittarelle. Ruma kassa (Johonny Kniga 2016) töräyttää viihteellisesti ulkonäkö- ja tositv-aiheita. Sarianna on vetäytynyt viestintäopinnoista ja jymähtänyt kassatyöhön. Syrjäänvetäytyvä sinkku elelee Miiru-kissansa kanssa illuusiotonta arkea. Sariannasta saa välkyn … Lue loppuun

4 kommenttia

Kategoria(t): haaste, Kirjallisuus, Naistenviikko

Matti Rönkä: Eino

Tein mitä voin. En sitä mitä halusin. Että semmoiset elämänehdot. Monella on. Sellaiset on myös Matti Rönkä luonut Eino-romaanin (Gummerus 2015) nimihenkilölle, yhdeksänkymppiselle sotaveteraanille, vaikeaksi mainitulle puolisolle ja isälle. Aivoverenkiertohäiriö pysäyttää teräsvaarin kartoittamaan elettyä elämää ja sen kärkikokemuksia. ”Tapoitko sinä … Lue loppuun

7 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

Camilla Grebe: Horros

Myönnän: minulla alkaa mennä annat, karinit, camillat ja muut pohjoismaiset naisdekkaristit sekaisin. Viime vuosina en ole kovin ahkerasti genreä seurannut. Tällä viikolla postailen pitkästä aikaa useastakin dekkarista. Kun nappaan välipalalukemiseksi Camilla Greben kirjan Horros (Gummerus 2019), hoksaan: tämä on sarjan kolmas … Lue loppuun

3 kommenttia

Kategoria(t): Dekkari, Kirjallisuus, Romaani

Heine Bakkeid: Paratiisin kutsu

Dekkariviikon kunniaksi yksi kustantaja yllätti minut iloisesti lähettämällä uuden norjalaistuttavuuden. Heine Bakkeidiltä on suomennettu nyt kaksi jännäriä, ja minä syöksyin heti uusimpaan: Paratiisin kutsu (Into 2020). Kakkososa on kirjoitettu taitavasti siten, että siinä viitataan ensimmäiseen osaan, ei selitellä turhia, mutta … Lue loppuun

9 kommenttia

Kategoria(t): Dekkari, haaste, Kirjallisuus

Vappu Kannas: Rosa Clay

”Vapaudenpatsaaksi sitä sanotaan, ja vapaudesta hän haaveilee. Hän haaveilee häviämisestä. Siitä että saisi kadota väkijoukkoon, eikä kukaan huomaisi eroa. Hän ei tiedä varmasti, mutta hän toivoo sydämensä pohjasta, että siellä sillä ei ole merkitystä, että hän vetää Ambomaata perässään. Hän … Lue loppuun

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani

Vanhat runot, uudet lukijat – mistä on kyse?

Mitä olen mennyt tekemään? Saako näin tehdä? Siis selkoistaa vanhoja runoja uusille lukijoille? Vastaan siihen tässä yleiskielellä, mutta voit myös lukea selkokielisen juttuni samasta aiheesta: tässä. Olen kirjoittanut suoraan selkokieleksi runoja (Kierrän vuoden ja Onnen asioita), mutta jo ilmestyneiden, ”tavallisten” … Lue loppuun

7 kommenttia

Kategoria(t): Asiaproosa, Kirjallisuus, omat, Runot, Selkokirja, selkotekijä

Carl-Johan Holmlund: Runoilijan huoneessa

”Tässä pimenevässä maailmassa istun, kirjoitan” Carl-Johan Holmlundin runojen puhujaminä on suora ja konstailematon. Runoilijan huoneessa (Avain 2020) on kokoelma lyriikan sitä suuntaa, jossa puhuja tekee havaintoja, näkee läheltä kauas ja pitäytyy kielikuvissa, johon saa tarttumapinnan kädenulottuvilta. On myös toinen lyriikkasuunta, repaleisen … Lue loppuun

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Runot

Elena Ferrante: Tyttären varjo

Elena Ferranten erillisistä romaaneista olen ollut vaikuttuneempi kuin Napoli-sarjasta. Silti tuntuu, että muut Ferrante-romaanit ovat sarjan sisarteoksia. Samanlaiset teemat ja tunnelmat yhdistävät niitä. Tyttären varjo (WSOY 2020) kertoo Firenzen yliopiston 47-vuotiaasta naislehtorista, Ledasta, joka lähtee rantalomalle Napolin rannikon lomakaupunkiin. (Nyt en lähde … Lue loppuun

2 kommenttia

Kategoria(t): Äänikirja, Kirjallisuus, Romaani

Kristiina Vuori: Neitsytkruunu

Historiallinen viihdekirjallisuus vie arjesta muuanne, ja silloin tällöin se on paikallaan. Tällä kertaa käväisin Ruotsi-Suomen vallaspiireissä 1400- ja 1500-lukujen taitteessa, kiitos Kristiina Vuoren romaanin Neitsytkruunu (Tammi 2020). Päähenkilökertoja on Anna Hansintytär Tott, joka isänsä kuoleman jälkeen neitosena siirtyy Suomesta kummitädin kaitsettavaksi Ruotsin puolelle. Ingeborg-täti … Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Hömppä, Kirjallisuus, Romaani

Anneli Kanto: Piru, kreivi, noita ja näyttelijä

On pääsiäisviikko korona-aikaan. Kirjastot ovat kiinni, eikä verkkokirjapalveluista löydy kaikkia vanhahkoja, kiinnostavia kirjoja. Kyllä hätä keinot keksii: antikvariaatit toimivat netissä. Niinpä parin päivän sisällä tilauksesta saapuu postilähetyksenä ihan koskemattomalta näyttävä kirja. Postikulut rokottavat kirjan hintaa enemmän, mutta nyt minulla on … Lue loppuun

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani

Alex Schulman: Polta nämä kirjeet

”Minä olen kaikkitietävä kertoja, joka tietää miten tarina etenee.” Alex Sculman on kirjoittanut kananlihalle vievän kirjan Polta nämä kirjeet (Nemo 2020). Hän on aikaisemminkin möyrinyt sukulaisaiheissa, mutta nyt on tavoitteena selvittää oma vihanhallintaongelma. Se vie löytöretkellä isoisän ja isoäidin myrkylliseen … Lue loppuun

4 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani

Anneli Kanto: Kirjoittamassa

Anneli Kanto avaa kirjan kirjoittamisen ja kirjaelämän vaiheita kirjassaan Kirjoittamassa (Reuna 2020). Kirja on mutkaton ja konkreettinen, ja mainiosti siinä yhdistyvät opasluonteisuus ja omakohtaisuus. Lähtökohta on, ettei kirjoittamattakaan voi olla. ”Kirjoittaminen on joskus keveää ja sujuvaa, joskus tikkuista ponnistelua. Aina se on … Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Asiaproosa, Kirjallisuus, Tietokirja

Verkkoaika nyt ja V. S. Luoma-aho: Luonteita

Kirjastot ovat kiinni, mutta vielä ovat auki kirjakaupat, markettien kirjaosastot ja kustantajien verkkokaupat. Verkon e- ja äänikirjapalvelut saattavat elää nyt kulta-aikaansa: niistä löytää aika rajattomasti uutta ja vanhaa kirjallisuutta. Lukemista saa siis hankittua. Kirjallisuuden saavutettavuuden turvaamiseksi löytyy myös ilmaista verkkokirjallisuutta. Esimerkiksi … Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus, proosarunot, Runot

J. P. Laitinen: Lume

”Ihminen on perusolemukseltaan fiktiivinen olento, ja tämän lähtökohdan hyväksyminen on ensimmäinen askel.” Nyt pyörittää päätä fiktiivisyys monella tasolla. J. P. Laitinen lataa romaaniinsa Lume (Teos 2019) monia kerronnan ja henkilökuvauksen kerroksia. Romaanin tajunnanvirtainen minäkertoja, 45-vuotias filosofi Henry Qualia, saa viestin … Lue loppuun

1 kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus

Philip Teir: Neitsytpolku

Ei sitten sanaakaan autofiktiosta. Luen taas kirjan romaanina, koska voin. Voin, koska en tunne Philp Teiria tai hänen henkilökohtaisen elämänsä vaiheita. Tosiolevaisuutta kirjailija ei ole haastatteluissa peitellyt. Silti. Neitsytpolku (Otava 2020) kertoo alle nelikymppisestä perheenisästä, jolla on lähisuhteissa kaikki hyvin. Ei hän riitele … Lue loppuun

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani