Suomessa ilmestyy nykyisin vuosittain kolmisenkymmentä selkokirjaa. Määrä on ilahduttavasti kasvanut viiden vuoden sisällä. Juttusarjaani Selkosyksy 2025 koko vuoden selkokirjoista ehti melkein kolmannes.
Minkä asioiden täytyy loksahtaa kohdilleen, jotta syntyy lukijat tavoittava selkokirja? Se riippuu monista tekijöistä, ainakin näistä:
- Kirjailijat hallitsevat sujuvan ja luistavan selkokielen, joka sopii selkokielen käyttäjäryhmille, eli lukijoille, joilla on kielellisiä vaikeuksia. (Lisäbonusta tulee, jos lukijakunta on sitä laajempi, ”kaikki”, mutta se ei ole edellytys selkokirjalle.)
- Kirjailijat luovat uusia kirjallisia maailmoja selkokielellä, siis kirjoittavat mukaansa tempaavia tarinoita alun perin selkokielellä. Se edistää selkokirjallisuuden kehittymistä eli kaunokirjallisen ilmaisun kokeilua selkeän selkon rajoissa.
- Selkomukauttajat loihtivat jo ilmestyneistä kirjoista – sekä ajassaan elävistä että ajattomista – selkokielisiä versioita eli mukauttavat niitä selkeäksi, sujuvaksi selkoksi.
- Kustantajat kustantavat selkokirjoja ja myös markkinoivat niitä säännöllisesti ja pitkähkön aikaa kirjan ilmestymisen jälkeen monissa kanavissa. Kirjatapahtumissa myös selkokirjailijoita ja selkokirjoja näkyy esiintymislavoilla muiden ohella.
- Kirjallisuusmedia nostaa vuosittain selkokirjoja esille julkaisuissaan. Se lisää tietoa ja tuntemusta selkokirjoista ja edistää sitä, että lukijat innostuvat niistä: ostavat kirja- ja verkkokaupoista ja lainaavat kirjastoista. Eli silloin kirjoja on myös kirjakaupoissa, ja kirjastot hankkivat niitä (edellytys: hallitus palauttaa pienilevikkisen kirjallisuuden ostotuen).
Viiden kohdan listassa on loppupuolella myös toiveajattelua, se sallittakoon.
• • •
Julkaisin jutut sarjassa Selkosyksy 2025 kymmenestä selkokaunokirjasta ja yhdestä yleiskielisestä tietokirjasta, jonka aiheena on selkokieli.
Tuija Takala: Vihreä on hyvä väri (nuortenromaani)
Silja Vuorikuru: Nelosten tanssit (romaani alakoululaisille)
Kutsumaton vieras (novelliantologia)
Kahvilaan syttyy valo (novelliantologia)
Titta Kemppainen: Sotalotan kivi (historiallinen romaani)
Marja Leena Tiainen: Lumi ja Leo (nuortenromaani)
Edith Arkko: Samira/Ninni (nuortenromaani)
Katri Alatalo: Kesäkuu, selkomukautus Riikka Tuohimetsä (nuortenkirja)
Marko Hautala: Kuokkamummo, selkomukautus Sanna-Leena Knuuttila (kauhuromaani)
Leo Ylitalo: Banaanitalo, selkomukautus Hanna Männikkölahti
Tietokirja selkokielestä: Tutkimusretkellä selkokieleen.
Selkokirjaotantani on kovin rajallinen, joten toivon, että tutustut Selkokeskuksen listaan uutuuksista tai katselet Selkokirjaesitettä, josta löytyy täkyjä luettavaksi. Kiinnostu ja kokeile!
Syksy jatkuu, selkokirjasyksykin jatkuu vaikka ei tämän kaltaisena juttusarjana. Nauttikaamme kaikenlaisista teksteistä!
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 