Verikekkereiden yksityiskohtainen kuvaus ei minua juurikaan innosta, vaikka välillä luen dekkareita ja törmään niissä myös veriroiskeisiin ja ruumisriekaleisiin. Jännitysviihteessä on nykyisin yhä enemmän valinnanvaraa, joten cozy crime -dekkarit ovat varteenotettava vaihtoehto karkeuksia vältteleville. Ne vievät jännityskertomuksiin, jossa rikostapauksia selvittävät kotoisesti siviilit tai poliisin liepeillä häärivät yksityisyrittäjät.
Kuuluisimpia kotoisuuskriminalisteja taitavat olla Agatha Christien, Alexander McCall Smithin ja Alan Bardleyn sarjojen mysteeriselvittäjät. Tapahtuu siis rikos, yleensä murha, mutta ronskit yksityiskohdat väkivallassa väistetään, samoin suorasukaiset seksuaaliset teot. Usein selvittelijät ovat feminiinisiä. Samoin suunnin toimivat kotimaiset cozy-kertojat, esimerkiksi Eppu Nuotio, Tuija Lehtinen, Mirjam Lohi ja Minna Lindgren.
•
Ja tässä vaiheessa siirrynkin sujuvasti kustannustoimintaan. Vaikuttaa välillä sattumankaupalta ja tuuripeliltä, saako käsikirjoitus tunnetun kustantajan. Luin juuri kotoisuusjännärin Joki, joka ihan hyvin voisi olla Otavan, Tammen, WSOYn, Kariston, Bazarin ja niin edelleen valikoimassa, mutta ei ole vaan omakustannus. Joki-dekkarin päähenkilöt ja tapahtumat kuljetetaan sujuvasti alusta loppuun, ympäristökuvaus on elävää eikä muutenkaan kielellisistä kerrontavalmiuksista ole epäselvyyttä. Eli siis kokonaisuus ei eroa mitenkään esimerkiksi Eppu Nuotion Ellen Lähde -sarjan tasosta tai cozy-tyylistä.
Vertaus Ellen Lähteeseen ei ole sattumaa. Joki-romaanissa toimitaan myös Turussa, ja mahdollista rikosvyyhteä innostuu selvittämään yli viisikymppinen nainen, joka on otteissaan ennakkoluuloton, omaperäinen ja sosiaalisesti taitava. Uskon, että Ellen Lähde -sarjan lukijat syttyisivät myös Kati Berg tutkii -dekkarista.
•
Kati Berg tutkii -sarjasta on siis ilmestynyt ensimmäinen osa Joki (BoD 2020). Kirjan takana on kirjoittajapari Eeva Kiviniemi ja Tanja Pietikäinen. Yhteistyö vaikuttaa tekstin tasolla saumattomalta.
Kirjan päähenkilö Kati Berg on työtön historiatutkija, jolla on aikuiset lapset ja jonka mies on tutkimassa Amazonin luontoa. Kati asuu nuorisokommuunissa, käy työllisyyskurssia ja yrittää solmia entistä parempaa suhdetta Milla-tyttäreen, joka on Turussa poliisiharjoittelussa. Kati havaitsee outoja hukkumis- tai läheltä piti -tapauksia, lisäksi Aurajoen rannan puissa on kummallisia puumerkkejä.
Kati kuvataan hyväntuuliseksi hippihörhöksi, joka huolehtii ympäristökysymyksistä ja innostuu impulsiivisesti. Katse Katiin on lempeän humoristinen. Katista kehkeytyy kerronnan myötä kiinnostava, suurisydäminen nainen, jolla on tunneälyä ja tietopohjaa tarttua monenlaiseen tutkimukseen viittaavaan toimeen.
”Ehkä sitä, mikä on tärkeää ja hyödyllistä, ei todellakaan voi mitata ihan yksiselitteisesti. Elämä voi olla vähän kuin superpallo. Jokin aivan pieni asia voi muuttaa pompun suuntaa arvaamattomasti. Katistakin tuntuu siltä, että hänen elämänsä hakeutuu kohti uutta suuntaa, joka on aivan erilainen kuin hän oli ajatellut.”
•
Katin elämän ja ajatusten lisäksi kirjassa seurataan Millan tunteiden heilahduksia uravalinnan ja identiteetin suhteen. Äiti-tytär-suhteen vuorovesityyppinen liikehdintä välittyy elävästi. Lisäksi tärkeä alavirtaus on ajantasaisten yhteiskunteemojen kuljettelu, esimerkiksi työllistämistoimet ja ympäristökriisiasiat. Jokin tietoaines ehkä pomppaa kirjasta luentohenkisesti, mutta se asettuu Katin persoonaan.
Rikostutkinta etenee hitaahkosti, eivätkä jännitysmomentit nostata kämmeniin hikeä, mikä kuuluukin lajityyppiin. Enemmän korostuvat osallisten ja sivullisten reaktiot. Tunnelman virittely, ihmissuhteet ja pahojen tekojen motiivien kaivelu eivät käy käden käänteessä, ja sitä prosessia seuraan mielelläni – myös sitä, syttyykö romansseja vai ei.
Rikollisen motiiviin ja loppuratkaisuun olisin toivonut jotain kuvattua tukevampaa pohjaa. Jostain syystä vierastin kirjan kohtia, joissa lainattiin kriminaalin kryptisiä pohdintoja, vaikka ymmärrän ne rakenteen ja loppuratkaisun pohjustuksen vuoksi. Muuten teksti etenee sävykkäästi, esimerkiksi dialogi toimii. Eli vietin viihdyttävän kotoisuusjännitysrupeaman Joen virratessa Turun keskustamaisemissa – ja tapaisin Katin toistekin.
•
Eeva Kiviniemi & Taina Pietikäinen
Joki. Kati Berg tutkii
BoD 2030
dekkari – cosy crime
257 sivua.
Kirjaa taustoittava blogi: https://www.katibergtutkii.fi/
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 