Avainsana-arkisto: Raili Mikkanen

7 lokakuun, 2020 · 6:00 am

Kolme selkoromaania nuorille: syksyn 2020 satoa

Tänä syksynä on ilmestynyt selkokirjat nuorille kolmelta komean tuotannon jo julkaisseelta kirjailijalta: Tapani Bagge, Raili Mikkanen ja Marja-Leena Tianen. Kaikkien kustantaja on Avain. Nämä kirjat toivottavasti löytävät lukijoita yläkoulusta. Ja koska tuloillaan oleva syysloma on lukuloma, kirjavinkkaus on juuri nyt paikallaan.

Selkokirjojen etu on se, että niitä on nopea ja helppo lukea, koska kieli on helpompaa kuin yleiskieli. Juttuni kirjat eivät ole helpointa selkokieltä, mutta ne tasoittavat tietä kirjaelämyksiin, sillä ne ottavat kohderyhmän huomioon. Nuortenkirjoissa usein korostuu juoni ja henkilöt, ja se sopii selkokirjoihin. Eli keskivertoa helpompi kieli tai taitto ei siten vie mitään pois lukukokemuksesta.

Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä

Jäätävää kyytiä on sopiva nimi Tapani Baggen jännitysromaanille. Kirjassa kaksi nuorta joutuu huonoille teille – kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti:

”Archie nauroi vain,

mutta kääntyi seuraavasta risteyksestä

vasemmalle alamäkeen.

Renkaat luistivat sohjoisella kiveyksellä.

Tanja pelkäsi,

mutta Archie ehti oikaista.

Ei osuttu lyhtypylvääseen.”

Kirjan nuori pari eli 15-vuotiaat autovarkaat joutuvat moniin kommelluksiin ja tapaavat erikoisia ihmisiä. Kirjassa on huumoria, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Romantiikkaa on myös ilmassa, eikä kirja piittaa sukupuolirooleista: Tanja on aktiivinen toimija. Kirjasta ei löydä erityistä varoitusta tai opetusta, joten lukija saa vapaasti arvioida Tanjan ja Archien toimintaa.

Jäätävää kyytiä liikkuu selkokirjan kipurajoilla pituutensa vuoksi, eli melkein 200 sivua ylittää reippaasti perusselkokirjan sivumäärän. Selkokielinen taitto eli lyhyet kappaleet ja kapea palsta toimivat siten kuin pitää: se tekee kirjasta helppolukuisen. Ja lennokas juoni vetää nuoren lukijan seikkailuun, johon kirjan ilmeikäs kuvitus tuo lisävipinää.

•

Tapani Bagge

Jäätävää kyytiä

kuvitus Hannamari Ruohonen

Avain 2020

jännitysromaani nuorille

195 sivua.

Sain kirjan kustantajalta.

Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Raili Mikanen sai viime vuonna Tirlittan-palkinnon ansioistaan lasten- ja nuortenkirjailijana. Viime vuonna myös ilmestyi Mikkasen YA-romaani Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää, ja nyt on siitä julki kirjailijan itse mukauttama selkoversio.

Romaanissa kertojana on Minna Canthin tytär Elli, joka on kirjan alussa teini-ikäinen ja lopussa itsenäistyvä nuori nainen. Kirjassa seurataan Canthien perhettä Kuopiossa vuodesta 1880 alkaen. Elävästi Elli kertoo nuoren elämästä ja ajatuksista. Tärkeä aihe on, miten poikkeuksellinen äiti vaikuttaa kaikkien elämään. Aina ei moderni äiti tee elämää helpoksi:

”Aamulla teimme yhteisen päätöksen:

olkoon äiti miten uudenaikainen hyvänsä,

nyt emme osanneet ruveta sinuttelemaan häntä.

Tunsimme tietysti itsemme vanhanaikaisiksi,

äiti oli meille vähän liian uudenaikainen.

Kun kerroimme sen aamulla hänelle,

hän katsoi meitä yllättyneenä ja purskahti nauruun,

puisteli päätään ja luovutti.”

Selkokielellä ei ole ilmestynyt montaa historiallista romaania, ja siksi romaani Canthin perheestä on tervetullut. Mikkasen romaani on hyvä esimerkki selkoromaanista, joka on jo aika lähellä yleiskieltä. Romaanin sanasto ei ole helppoa, ja virkkeissä on välillä pituutta ja kielessä vaikeita rakenteita verrattuna perusselkokieleen. Silti Mikkasen selkoromaani toimii vaihtoehtona alkuperäiselle romaanille ja madaltaa kynnystä tarttua selkokirjaan.

•

Raili Mikkanen

Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Avain 2020

selkokielinen nuortenromaani

152 sivua.

Lainasin kirjastosta.

Marja-Leena Tiainen: Aateveljet

Marja-Leena Tiaisen kuudes selkoromaani Aateveljet tarttuu aiheeseen, joka varmasti puhuttaa. Nuortenromaani sopii hienosti keskustelun virittäjäksi yleistyksistä ja teoista, joilla on seurauksia.

Kirja pureutuu rasismiin yhdeksäsluokkalaisen Aapon kautta. Nuortenromaani onnistuu kokoamaan monet pelkistykset, joilla rasistit perustelevat ennakkoluulojaan ja vihamielisyyttään. Näin esimerkiksi uhoaa Aapon isoveli Pate:

” ’Suomen maahanmuuttopolitiikka on perseestä’,

Pete sanoo.

’Miksi?’ Aapo kysyy.

’Pakolaisia hyysätään.

Niille syydetään rahaa.

Mutta vanhusten huoltoon ei sitten riitä’,

Peten ääni kohoaa sitä mukaa,

kun hän puhuu.”

Sitaatti kertoo, ettei Aatevelikään ole sanastoltaan helpointa selkokieltä, mutta sujuvasti romaani etenee. Paten lisäksi Aapon kaveri Saku lyöttäytyy rasistiporukoihin, mikä aiheuttaa Aapolle päänvaivaa. Väkivallan uhka välittyy tekstistä monesta suunnasta, lisäksi ristiriita oikean ja väärän sekä lojaalisuuden välillä kalvaa Aapoa. Tiiviiseen romaaniin mahtuu monenlaisia tunteita, myös ihastumista. Loppu olisi ehkä kaivannut hieman enemmän Paten syventämistä, muuten sekä pojille että tytöille sopiva nuortenkirja on tehokas.

•

Marja-Leena Tiainen

Aateveljet

Avain 2020

selkokielinen nuortenkirja

96 sivua.

Lainasin kirjastosta.

7 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Lasten- ja nuortenkirjat, Romaani, Selkokirja, selkotekijä, Tapahtuma

Avainsanat: , ,

24 lokakuun, 2019 · 5:45 am

Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Raili Mikkanen on kirjoittanut aiemmin YA-romaaneita naiskirjailijoiden nuoruudesta, esimerkiksi Aino Kallaksesta. Tällä kertaa hän on valinnut aiheeksi Minna Canthin mutta kertojana ja päähenkilönä romaanissa Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää (Tammi 2019) on Canthin tytär Elli.

Elli on romaanin alussa tyttökoululainen, joka on perheensä kanssa muuttanut isän kuoleman jälkeen Jyväskylästä Kuopioon Seitsemänlapsisen perheen henkinen ja aineellinen selviäminen on äidin varassa. Ja mehän tiedämme, että Minna Canth kannatteli sekä perhettään että yhteiskunnan edistymistä aiempaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Helppoa se ei ollut.

”Välillä mietin, että aikuistumisessa raskainta oli se, miten paljon oppi tietämään kaikkea huonoa. En tarkoita, että pitäisi sulkea silmänsä muiden huolilta, mutta äitiä kuunnellessa tuntui joskus, että tietoa tulia aivan liikaa. Niin paljon, että oma elämä muuttui vaikeaksi.”

Romaanissa on mielenkiintoinen kaksoisvalotus. Taustatiedot tulevat kaikesta siitä, mitä Canth on kirjoittanut ja mitä hänestä on kirjoitettu. Näkökulma on kuitenkin nuoren, naiseksi kasvavan tyttären. Hän katsoo äitiä läheltä mutta on silti ulkopuolinen äitinsä asioissa. Samalla valottuu Minnan poikkeuksellisuus ja sen vaikutukset lapsiin.

”Äiti oli meille vähän liian uudenaikainen.”

Minnan kiistanalaiset kirjalliset kannanotot koskettavat ja kuluttavat koko perhettä. He joutuvat kokemaan ennakkoluuloja ja hyökkäyksiä. Ehkä samalla voi miettiä, minkälaista Kanttilassa olisi nykyisinä somekanavien vihapuheaikoina. Ja nyt pääsenkin tähän: Mikkasen romaani avaa hyvin mennen ajan tapoja, elämäntilanteita, etäisyyksiä ja maalaiskaupungin elämänrytmiä. Ja samalla erottuu Canthin merkitys.

20191008_142237_resize_76.jpg

Koska olen pöyhinyt paljon Canthin tuotantoa ja hänestä kirjoitettua, Mikkasen mainiosti hyödyntämä materiaali on minulle tuttua. Esimerkiksi huvitun siitä, miten Ellin pikkuveli Jussi muistuttaa nimikaimaansa Canthin romaanista Hanna. Huomaan toisaalta joitain asioita, jotka Mikkanen ohittaa.

On kuitenkin vaikea arvioida, miten kirja avautuu nuorelle, jolle Canth ei ole ollenkaan tuttu. Uskon silti, että Ellin kasvukertomus tulee lukijaa lähelle ja siitä kimpoaa nuorille ja vanhemmillekin lukijoille mietteitä, mikä nuoren tytön ja naisen oman tien etsinnässä on ajan saatossa muuttunut ja mikä ei sekä miten perhe ja ystävät siihen vaikuttavat.

20191005_151412_resize_8.jpg

Raili Mikkanen sai tänä vuonna Tirlittan-palkinnon elämäntyöstään.

P.S. Tunnustan, että minua on aina kiusannut laajalti levinnyt Canthin voimalause ”kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää”. Ainakin omaan elämääni on kuulunut väljähtyneitä kausia, ja Canthin kirjeiden perusteella tämä tahtoihminen välillä itse vaipui masennukseen ja vetäytyi voimattomana. Pahimmillaan vaade jatkuvasta säkenöinnistä on painostava. Siksi tulkitsenkin komean moton mieluummin niin, että kannattaa toimia tavoitteiden suunnassa vaikeuksista huolimatta.

– –

Raili Mikkanen
Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää
Tammi 2019
YA-romaani
148 sivua eKirjana.
Luin BookBeatissa.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Lasten- ja nuortenkirjat, Romaani

Avainsanat:

22 heinäkuun, 2017 · 7:28 am

Raili Mikkanen: Hilja

Naistenviikko2017Naistenviikkoa vietetään kirjablogeissa (haaste tässä), joten sopii julkaista juttu teemaan sopivasta elämäkertaromaanista. Raili Mikkasen kirja Hilja. Yksi maailman ensimmäisistä kertoo Hilja Liinamaa-Pärssisestä (1876 – 1935), joka valittiin ensimmäisten naisten joukossa Suomen eduskuntaan. Kirjan lopussa Mikkanen tekee vielä Hilja Pärssisestä elämäkertatiivistyksen.

Mietin, miten ihmeessä nainen saattoi silloisissa oloissa ehtiä tekemään hiljat, kun ottaa huomioon liikkumiseen ja viestintään tarvittavan ajan ja vaivan. Opettajantyönsä ohella Hilja veti monenlaisia kulttuurikerhoja ja siinä sivussa opiskeli kieliä sekä kirjoitti runoja. Kappalaisen ahkera tytär vaihtoi isän uskon yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden aatteeseen. Hän heräsi Viipurissa työväen naisten ja lasten surkeisiin oloihin, liittyi sosiaalidemokraatteihin ja päätyi samantien johtotehtäviin ja ensimmäiseen eduskuntaan.

Poliitikkona Hilja ajoi tinkimättömästi naisten ja huono-osaisten asiaa, teki esityksiä varten taustatyötä ja opintomatkoja. Itsenäistymisen ajan poliittisessa kaaoksen seurauksena hän vaelteli kaksi vuotta Neuvostoliitossa, ja sen jälkeen hän joutui Suomessa vankilaan. Kansalaisoikeuksien palauttamisen jälkeen Hilja pääsi jatkamaan eduskuntatyötä, mutta sairastui vakavasti.

Hilja

Koska kyse on romaanista eikä tietokirjasta, tavoite on saada irti jotain persoonasta, ei vain tekoja. Romaanin Hilja on herkästi innostuva heittäytyjä ja sanavalmis asioiden edistäjä. Avioliitto rauhaa rakastavan puolison kanssa vaikuttaa aluksi harmoniselta mutta vaimon urakiito ja lapsettomuuden suru nakertaa salavihkaa suhdetta. Hiljalle luottamus tai sen menettäminen merkitsee kaikkea. Välillä teksti syöksyy Hiljan tunteisiin, välillä se liukuu pinnalla tapahtumia raportoiden.

Romaani rakentuu siten, että Hilja kuolinvuoteellaan kokee väläyksiä elämänsä varrelta. Niissä on menestyksen, onnen, uurastuksen, epätietoisuuden ja pettymysten hetkiä. Koska Hilja on paatoksellinen runoilija ja julistaja, tekstin lomaan sopivat Hiljan autenttiset runot. Tässä yksi säkeistösitaatti, joka kiteyttää aateydintä:

Mut nähkää, nainen jo valveutuu
ja katkoo kahlehen inhan.
Ja voimakas, kasvava edistys
saa vauhdin uuden ja vinhan.

Raili Mikkanen aivan oikeutetusti muistuttaa kirjallaan tästä suomalaisista edelläkävijänaisesta ja hänen ihmisten yhtäläisiin oikeuksiin tähtäävästä uutteruudestaan. Tämäntyyppisten elämäkertaromaanien ansio on se, että ne herättävät unohduksesta poikkeusyksilöitä, jotka ovat pohjustaneet nykyistä hyvinvointia. Hyvinvointivaltio tasa-arvotavoitteineen ei ole syntynyt itsestään eikä pysy itsestään selvästi.

– –

Raili Mikkanen
Hilja. Yksi maailman ensimmäisistä
Robustos 2017
elämäkertaromaani
320 sivua.
Lainasin kirjastosta.
Muissa blogeissa: Leena Lumi.

Jos haluat tosipohjaisen elämäkertaromaanin rinnalla tutkiskella naisnäkökulmaista silkkaa fiktiota samasta ajasta, yhteiskunnallisista oloista, ensimmäistä eduskuntaa edeltävästä naisten vaalityöstä, eduskunnan istuntokausista sekä maan ajautumisesta sisällissotaan, suosittelen Enni Mustosen romaanisarjaa Järjen ja tunteen tarinoita.

Ja vielä tästä naistenviikosta: mukana on melkein 30 kirjablogia postailemassa naisteemasta. Mukana olevat blogit luettelen tässä jutussa.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani

Avainsanat:

7 syyskuun, 2014 · 9:22 am

Lukuhaaste 2014 ja rakastettavat romaanihenkilöt

Tulethan tempaisemaan lukutaidon puolesta! LUKUHAASTEEN idea on innostaa ihmisiä lukemaan enemmän, ja samalla se tukee lukutaitotyötä meillä ja muualla. Maailmassa on miljoonia lukutaidottomia, ja Suomessa lasten ja nuorten lukuinto on hiipumaan päin.

Osallistumisohjeet:
1. Lue kirja, lehti, artikkeli tai muu teksti.
2. Lahjoita euro jokaista lukemaasi tekstiä kohden lähettämällä tekstiviesti 1E LUKUHAASTE numeroon 16588.
3. Ota kuva lukemastasi ja anna kasvot lukutaidolle julkaisemalla kuva Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa #Lukuhaaste, ja haasta ystäväsi mukaan.

Haasteen organisoija on Suomen pakolaisapu, joka käyttää keräysvarat afrikkalaisten pakolaisten lukutaitotyöhön. Lukukuvien levittämisen tarkoitus on viestittää lukuiloa ja sen myötä lukuintoa. Kotimaiset kirjabloggaajat osallistuvat ja jakavat haastetta. Kampanja käynnistyy kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9. ja jatkuu koko syyskuun. Toivomme saavamme mukaan tuttuja, tuntemattomia, mielipidevaikuttajia ja julkisuuden henkilöitä, jotta saamme haasteen leviämään.lukuhaaste

Lukuhaasteen kylkiäiseksi tarjoan kirjaa Rakkaani, romaanihenkilö (Avain 2014).  Siinä on 20 kirjoittavan ja lukevan ihmisen jutut heille läheisestä fiktiohenkilöstä. Vapautunut ja irrotteleva kokoelma välittää lukuelämyksiä ja sitä, miten fiktiiviset henkilöt vaikuttavat, herättävät tunteita ja antavat ajateltavaa. Kirja tykästyttää siksikin, että lukijoina ja kokijoina olemme samalla viivalla, ammattilaiset ja muut.

Osa kirjoittajista on kirjailijoita, kuten Venla Hiidensalo, Tuija Lehtinen ja Antti Tuuri, mutta joukossa on myös muita kirjoittavia lukijoita. Kirjan henki on henkilökohtainen, jopa intiimi, sillä oma lemmikki paljastaa väkisin myös jotain kirjoittajasta. Kirjoittajien tyyli ja ote vaihtelevat, mikä sopii lukuelämyksistä iloitsevaan kirjaan.

On kiinnostavaa lukea sekä tutuista romaanihenkilöistä että potentiaaleista fiktiotutuista. Valitut henkilöt ovat ihastuttavia, ärsyttäviä, samastuttavia – kaikkea mahdollista. Kahdestakymmenestä ehdokkaasta mainitsen Raili Mikkasta kiehtovan Neidin, joka on nimihenkilö Ivo Andrićin romaanista. Neiti ei ole erityisen lämmin tuttavuus mutta tuikkaa pohtimaan aikoja, suhteita ja ympäröivää yhteiskuntaa. Sari Peltoniemen muistelossa Tove Janssonin Vaarallinen juhannus -romaanin Miska yhdistyy riemastuttavasti kirjoittajan peilikuvaan unkarilaisessa kampaamossa. Peltoniemi lisäksi tiivistää osuvasti kiintymyksen ytimen:

Henkilö voi olla ihan yhtä hyvin tavallinen poika kuin haltijaprinsessa tai hietakirppu, mutta hänen pitää olla sellainen hahmo, joka ei jätä lukijaa rauhaan. Lukijan täytyy haluta kulkea henkilön kanssa koko kirjan matka ja vielä siitä eteenpäin.

Rakkaani, romanihenkilöRakkaani, romaanihenkilö houkuttaa muistelemaan omia lukulemmittyjä. Vakava ensirakkauteni oli Tuntemattoman Koskelan Ville. Sittemmin ihastuksia on riittänyt. Viime vuosina on dekkarigenrestä löytynyt kolme salarakasta. Ranskalainen Fred Vargasin Adamsberg kiehtoo: miehen ajatukset läikehtivät kuin levoton kalaparvi. Englantilainen Kate Atkinsonin Brodiessa rikkinäisyys ja kyky huolettomaan hilpeyteen viekoittelevat. Ruotsalainen Håkan Nesserin Barbarotti on leikkisä ja lämmin. Kesällä Donna Tarttin Tiklin päähenkilö herätti levottomuutta, eikä aina miellyttävällä tavalla. Tänään sydämeni sykkii äidillisesti: lämpimiä ajatuksia lähtee lukuhaastehenkisesti Emilille.

Niina Mälkiän Emil on työmies (Avain 2014) kertoo 10-vuotiaasta bolivialaisesta pojasta, joka kiillottaa kadulla kenkiä, kerää muovijätettä ja muutenkin raataa köyhän perheen esikoisena. Isä ei päästä kouluun, joten Emilin lukutaito on niin ja näin.

Karu ja vakava kertomus sopii kansainvälisyys- ja kehitysmaatietouskasvatukseen. Luen sitä myös siten, että hyvinvointimaiden ihmisten koulu- ja lukuhaluttomuus on etuoikeutettujen häpeätahra: koulutusta on alettu pitää itsestäänselvyytenä, joka ikään kuin häiritsee kokoaikaista hauskanpitoa. Ilman koulutusta sekä luku- ja kirjoitustaitoa elämän eväät ovat kuitenkin heikot, siitä Emil-kirja muistuttaa.

Emil on työmies on selkokielinen lastenromaani. Selkokirjallisuuden soisi saavan nykyistä enemmän huomiota, sillä yleiskieltä helpommasta kielestä hyötyy 8-12 % suomalaisista. Tässä joukossa on lukuhaluisia, ja sen lisäksi on lukuisia lukuhaluttomia, joita helppo kieli voisi houkuttaa vaikuttavan, viihdyttävän ja monin tavoin tärkeän harrastuksen pariin. Emil-tarina on myös hyvä esimerkki selkokirjasta, joka sopii luettavaksi kaikille lapsille, ei tarvitse olla erityisryhmään kuuluva. Eikä lapsi.Emil

Siispä: kirjoja ja lukuiloa kaikille. OLET HAASTETTU!

– –
Sain Emil on työmies -selkokirjan kustantajalta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): haaste, Kirjallisuus, Selkokirja, Tietokirja

Avainsanat: , , ,