Avainsana-arkisto: Sami Makkonen

Sami Makkonen on aiemminkin julkaissut Kalevala-sarjakuvakirjan, mutta nyt on vuorossa albumi, jossa on esimerkiksi aiheina Kullervon kohtalo, taistelu Sammosta ja valon vapauttaminen: Kalevala. Sampo (Like 2020).

Kalevalan runoepiikka alkaa olla monelle kielellisesti liian vaikeaa, joten nelipolvisen trokeen rinnalla on ehdottomasti paikallaan, että kansanrunojen tarinat elävät eri muodoin. Sarjakuva sopii hienosti välittämään tapahtumia ja kohtaloita sekä myyttisiä näkyjä. Sami Makkosen visuaalinen jälki vakuuttaa: se on lennokasta, ilmaisuvoimaista, väkevää ja tummanpuhuvaa. Sarjakuvassa on lukuisia ruutuja, jotka ovat itsenäisiä taideteoksia.

Kalevalan tekstit suorasanaistuvat mutta sarjakuva noudattaa alkuperäistä sisältöä. Joitain omia tuikkauksia Makkonen ymppää, esimerkiksi: ”(Maailma on voimakkaiden kiertopalkinto.)” Makkonen tehostaa muutenkin synkkyyttä valinnoillaan ja visualisoinnillaan, eli alistaminen, väkivalta ja taistelut korostuvat kirjassa. Lopussa on komea kohotus valon palauttamisesta, joskin sekin päättyy poistuva Väinämöisen sanoihin: ”Mutta ihminen ei opi.”

Omaperäinen visualisti Makkonen lainaa vähän Gallen-Kalelalta, Taru sormusten herra -leffoista ja ehkä myös Pirates of Caribian -kuvastosta (laivafiguuri). Hän myötäilee perinteistä sarjakuvaestetiikka myös niin, että roimii joukkoon äänitehosteita tyyliin ”Phoom”, ”Thwok” ja ”Zlang plang”. Nuo sarjakuvaäänet tahattomasti naurattavat. Jonkinmoista ärtymystä herättävät genretyypilliset naishahmot, jotka joko hoikankurvikkaina prototyyppeinä näyttävät rintaa ja reittä tai ovat överinkrouvisti kuvattuja tapauksia kuten Pohjan akka ja Tuonen tyttö.

Nielen naiskuvariepomisen sapenmaun ja totean, että kokonaisuus on visuaalisesti hieno. Tervetuloa vain Kalevala taistelutyylisenä, lennokkaana versiona elävien kirjoihin.

– –

Sami Makkonen
Kalevala. Sampo
Like 2020
sarjakuva.
Sain kirjan kustantajalta.