Logoterapeutti Elina Tanskanen on järjestellyt 38 henkisen ravinnon ohjetta kirjaansa Hyvän mielen reseptejä (Paasilinna 2014). Logoterapia etsii lievitystä eksistentiaaliin ahdistukseen kääntämällä näkökulman siihen, miten rakennetaan elämän ehjien ja hyvien puolien varaan ja tunnistetaan mielihyvää ruokkivia asioita. Näin siis vinkkeliä muutetaan silloinkin, kun elämä on synkeää, raskasta ja vaihtoehdottomalta näyttävää.
Tanskanen on rennon tuntuinen pääkokki. Kaikensorttinen elämän kurjuus tunnustetaan, ja siksi yksinkertaiset ohjeet ovat muistuttamassa, että myös mitättömältä vaikuttava juttu voi kirkastaa pimeyttä. On kyse valinnasta, antaako itsensä nähdä valonpilkahduksia. Reilusti Tanskanen siteeraa häntä opettaneita, ja joka reseptin alkuun on löytynyt sopiva sitaatti tunnustetuilta ajattelijoilta. Kokonaisuus on kevyt välipala, helposti hotkaistu. Arkiset ilovinkit tuntuvat naiiveilta, mutta ei se haittaa eikä ole keneltäkään pois, että niistä voi saada lisämaustetta arkeen tai tiedostaa niiden jo niin tehneen.
Puutun hieman ulkoisiin seikkoihin. Kansi on kukkean herttainen, se miellyttää silmää. Henkisten ravintoaineiden piirroslogot ovat tekstin ohessa oiva lisä, mutta niiden printtaus tekstin alle haittaa luettavuutta, koska fontti on hentoinen. Oikoluku olisi voinut olla hitusen huolellisempaa.
Koska taidan olla pohjimmiltani happamahkosti asioihin suhtautuva, halusin testata, minkä sopan saan itsessäni aikaan tutustumalla itsehoitoresepteihin – ja sopiihan tällainen makurajojen ylitys myös kirjan tematiikkaan. No, nuivastelijana on pakko sanoa, että Hyvän mielen resepteistä jäi suuhuni kevytlevitteen maku. Minulle maittoi tätä ravitsevampi, vaikkakin samoista aineksista leivottu Dalai-laman ja Howard C. Cutlerin Onnellisuuden taito. Kummankin teoksen pääajatuksen sulatan ehdottomasti: elämänasenne- ja näkökulmavaihto mahdottomuuksien sijasta mahdollisuuksiin helpottaa elämää.
Valitsen lopuksi viisi maistuvaa reseptiä. Huomaan, että pysyn turvallisesti tutuissa konsteissa. Olkoon! Nämä ovat tuoneet minulle iloa ja toivon tuovan jatkossakin:
9. Kasvata jotain
15. Kylve metsässä
16. Laadi oman elämäsi soundtrack
18. Lepoa ja rauhaa
29. Selkeyttävä kävely.
Kulttuuriharrasteet, taide ja luovuus todetaan kirjassa toimiviksi konsteiksi moneen otteeseen. Menin sitten Pinterstiin perustamaan pari kulttuuriharrastetaulua omaksi ilokseni, eli kyllä reseptit innoittavat nihkeääkin lukijaa.
Sokeriksi pohjalle lisään: 26. Puhu syvällisiä. Ohje ei väitä, että pitäisi olla henkevästi ruotiva pulputtaja, vaan kyse on vastavuoroisen ja puhekumppaniin keskittyvän keskustelun voimasta. Ja ohjetta aukaisevan Johan Wolfgam von Goethen sitaatin nielen purematta:
”Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään pieni laulu, lukea kaunis runo, nähdä jokin hieno maalaus ja, jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.”
– –
Sain kirjan kustantajalta.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 