Avainsana-arkisto: Tapani Tolonen

Esikoisehdokkaani 2018

Vasta olemme päässeet lokakuuhun, mutta väkerrän jo listoja. HS julkaisee omat esikoiskirjaehdokkaansa viikon päästä, mutta minä otan varaslähdön. Luonnollisesti minulla on listausrajauksia: olen lukenut esikoisia rajallisesti. Niistä seulon viisi romaaniehdokasta ja järjestän ne esittelyyn tekijänmukaisin aakkosin.



Tapani Tolonen: Sokeisto

SokeistoHelsingissä valmistellaan suurlakkoa 1905. Jännitteitä on yhteiskuntaluokkien välillä, ja politiikkaan vaikuttavat myös itsenäistymispyrkimykset. Historiallinen todellisuus ei tunnu kirjassa vain kulissilta. Ja kun on ihmisistä kyse, mukana on monenlaisia jännitteitä. Niitä Tolonen kuvaa väreilevästi. Kiinnostavasti kirjan henkilöt eivät asetu tiettyyn lokeroon, ja romaanin rakkaustarina on sävykkäästi kuvattu.

Noora Vallinkoski: Perno Mega City

20181024_182812.jpgEi tarvitse olla taustaltaan lähioasukki, kun itsensä sellaiseksi tuntee Vallinkosken romaanin Pernossa. Tai se voisi toisaalta olla lähiö missä lie. Romaanin kasvukertomus sijoittuu oleellisesti ympäristöön, jossa elämisen ehdot pysyvät perheen ja ympäristön rajatuissa rajoissa. Niukkuutta jaetaan monin tavoin, ja silti romaani on kuvaukseltaan rikas. Syrjäytymisvaaratarinoinnin tyylin taituruus voittaa rankkuuden.

Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen

En palaa taksisin koskaan, luulenVasantolan romaanin rakenne palastelee lähihistoriaa ja poukkaa lopussa vielä tulevaisuuteen. Se pitää jännitettä hyvin yllä sukuromaanissa, jossa on paljon vanhaa, sinistä jne. Pohjalaisen suvun sisäiset kapelut kohtaavat yhteiskunnan muutokset. Yksi pysyy pohjalaisproosassa: vanhat naiset hallitsevat mikrohistoriaa. Ja hyvä niin.

Anne Vuori-Kemilä: Taivas ilman reunoja

20180722_192841.jpgKaikki vaaran paikat ovat olemassa: sossu- ja päihdeperhe, koulukiusaaminen, mielenterveysongelmat jne. Ei kai! Kyllä, Kai! Kai on romaanin päähenkilö, tapahtumat alkavat sillalta tai mielisairaalasta ja tuloksena on valloittavaa proosaa, jossa raskaita asioita kuvataan niin raikkaasti, että toisessa suupielessä hymy karehtii, toinen on aueta hämmästyksestä. Kasvu- ja perhekertomukseen lisäjännitettä tuo dekkarimainen juonne.

Elin Willows: Sisämaa

20180805_093836.jpg

Mitä tapahtuu silloin, kun romaanissa ei tapahdu mitään? Nuori nainen jumittaa vuosia Lapissa, eikä hän enkä minä tiedä, miksi. Niinpä vain minäkertoja selostaa mitättömiä, minä seuraan. Kyllä, Sisämaa on outo ja oudon kiehtova. Tavallaan kerronta paljastaa kertojan sisäistä ja tavallaan kerronta pitäytyy pinnalla – ja tarina pysyy pinnalla kerronnan vuoksi.

Lisäys klo 19.06

Veikkaan, että HS-kisassa mukana on Sisko Savonlahden Ehkä ensi kesänä kaikki muuttuu. Miksi unohdin sen? En tiedä. Kirja miellytti lukuhetkenä, mutta ehkä se olikin minulle hetken kirja. Uskon sen resonoivan kuitenkin monien keski-iän kynnyksen elämänpohdintoihin.




Valikoimassani korostuvat kehityskertomukset. Se ei ole esikoisille tavatonta, mutta tavattoman omaäänisiä ja varmoja nämä romaaniehdokkaani ovat. Lukija huomannee, että listassa ei ole yhtään novelli- eikä runokokoelmaa. Se on sääli, ja se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että olen vuoden varrella sattumalta lukenut jo julkaisseiden kirjailijoiden runoja. Novellien suhteen huono omatunto kolkuttaa: lukematta ovat jääneet.

5 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Listaus, Romaani

Tapani Tolonen: Sokeisto

Historiallisten romaanien ystävänä tartun Tapani Tolosen esikoisromaaniin Sokeisto (Otava 2018). Romaani sakeentuu tarkasti tavoitetusta ajankuvasta. Käynnissä on vuoden 1905 suurlakon valmistelu Helsingissä. Siihen kuuluu luokkaeroja, vakoilua, kyräilyä sekä epätyydyttäviä suhteita.

Tolonen käsittelee varmaotteisesti ja luennoimatta aikaa ja ajan aatteita. Erilaisten henkilöiden välityksellä selvenevät poliittiset jännitteet. Koska niitä synnyttävät ihmiset, eivät asiat etene odotetusti. Takana luuraa henkilökohtaisia intressejä: kaunaa, omaneduntavoittelua, kilpailua, pätemistä. Ainakin niitä. Ja sitten on vielä se sekoittavin tunne – rakkaus.

Koska jo mainitsin henkilövetoisuuden, tarkennan hieman sitä. Aatetoimintaa seurataan maanalaisesti toimivien Topin ja Franzin välityksellä. Piikanäkökulmaa saadaan Kaisan kautta. Kaisan palveluspaikan isäntä eli tohtori on yllättävä epeli, ja Kaarin-rouvan vaikutus romaanissa kasvaa juonen edetessä. Keskeisin henkilö on Eetu, latoja ja itseoppinut ajattelija, joka Topin silmin näyttää tältä:

Eetua ei voinut tavoittaa, se oli jotenkin aina kasvot hämärässä, kädet piilossa takuissa. Siitä ei tiennyt, mikä sitä veti. Ehkä se oli sen uskonnollinen omatunto.

Juuri tuo on kirjassa kiehtovaa, toisaalta hermostuttavaa. Henkilöt ovat saippuapalamaisen pakenevia. Vakavaan Eetuun kyllä kiinnyn, mutta varovainen saan olla, sillä yllätyksiä ilmaantuu. Hienosti on kuvattu Eetun herkkyys, erikoiset näyt ja kallistuminen teosofiaan. Hänessä on oleellista myös syyllisyystematiikka. Myötäelän Eetun rakastumisessa ja siihen liittyvissä kohtalonkysymyksissä, tosin kirjan kiehtovimmat kuvauskohdat löydän rakastuneen Karinin ajatusmaailmasta.

Silloin Eetu oli taas vieras. Mutta Karin tajusi, että vieras ja läheinen vaihtuivat alati toisikseen kuten uni ja valve. Hän ymmärsi, että saattoi yhtenä hetkenä vihata koko olemuksellaan, ilman että oli mitään nurkkaa sielussa vailla kiukkua, ja toisena täyttyä niin suuresta hellyydestä, että se satutti, ja että rakkauden täytyi olla jotain tämän kaiken takana olevaa.

Sokeisto kuvaa henkilöitä, jotka haluavat nähdä aikaansa kirkkaasti ja vaikuttaa, mutta ovat sokeita toisilleen, välistä itselleenkin. Sokeisto on myös painoalan ammattisana: tekstin aukkopaikkojen täytteet.

Puolivälissä olen sokeutua kerronnalle. Näen, että sitä on liikaa. Olen väsähtää. Mutta Eetu jää vaivaamaan, Kaarin myös, jotenkin myös pahantahoiset Kaisu ja Topi. Siksi kahlaan junnaavat vaiheet. Loppukolmannes alkaa vetää, kun jännitteet kiristyvät ja henkilöiden salakähmäisyys syvenee. Ja mikä loppuluku! Se on hieno.

Sokeisto.jpg

– –

Tapani Tolonen
Sokeisto
Otava 2018
romaani
445 sivua.
Lainasin kirjastosta.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani