Kun on lukenut liudan vakavia ja synkkiä kirjoja, on otollista lepuutella kevyen otteen tekstillä. Tämä lukukokemus kasvaa sitä miellyttävämmäksi, mitä pitemmälle tarinassa etenen. Fredrik Backmanin romaanin Britt-Marie kävi täällä (suom. Riie Heikkilä, Otava 2015) voin nimetä hyvän mielen kirjaksi.
Sosiaalisesti rajoittunut kuusikymppinen kotirouva ja siivousmaanikko Britt-Marie on aviokriisin kourissa, jättää tutun ja turvallisen sekä hakee työvoimatoimistosta töitä. Britt-Marie ajautuu Borgin rakennemuutoskaupunkipahaseen työnomaiseen asemaan.
Tämä kaikki toisin sanoen tapahtuu juuri ennen kuin kaikki alkaa.
Määrätietoisen jähmeä, jääräpäinen ja huumorintajuton Britt-Marie tyrmistyttää siellä, missä liikkuu. Aluksi hahmo vaikuttaa liian asetelmalliselta, sillä kyse on jokaisen kauhunaapurista, pedanttisesta besservisseristä syyllistävään tyyliin ”kaikella ystävyydellä”. Noin sadan sivun jälkeen sulan tyypille kuten romaanin muutkin henkilöt. Hänen maneerinsa selittyvät ja alan toivoa hänelle kaikkea hyvää. Sitä toivon myös muulle kirjavalle porukalle Borgin nuorisotalon, jalkapalloalueen ja pitserian kulmilla.
Minussa on listauksiin, rutiineihin ja sääntöihin uskovaa brittmarieainesta, joten haluaisin tarkan määritelmän ja nimityksen tällaisille lempeille aikuisten saduille. Jostakin viihdekirjallisuuden alalajista on kuitenkin kyse. Tyylittelyn ja huumorin keinoin kerrotaan nätisti tärkeistä asioista siten, että juoni jolkottaa varmasti ja viekoitellaan ihastumaan henkilöihin. Ihastunhan minä, ja lisäksi tarinan edetessä haluan antaa anteeksi kaikki ennalta arvattavat hahmot ja käänteet, sillä kerronnan lämpö ja silmistäni tursuavat kuumat kyyneleet sulattavat kyynisyyteni. Voi kun tällainen suvaitseva usko ihmiseen ja hyvyyteen olisi totta! Romaanissa on.
Britt-Marie hieroo paitaansa ruokasoodaa.
– En kerta kaikkiaan pysty käsittämään miksi rakastat jalkapalloa niin paljon että olet valmis laittamaan henkesi peliin tuolla tavalla, Britt-Marie pihisee.
Vega näyttää mietteliäältä. Sitten hän vaikuttaa epäröivän.
– Etkö sinä ole rakastanut mitään sillä tavalla?
Pohjoismaisen arkisen miljöön sekä jöröjen, kangistuneiden, ujojen ja sinnittelevien henkilöiden kätköissä kytevät suuret tunteet ja koskettavat elämänkohtalot. Sivuhenkilöjoukko on taidolla asetettu asemiinsa, ja päähenkilön muutosprosessi on koukuttavasti kuvattu. Myös yhteiskuntakritiikkiä tihkuu tapahtumien saumoista.
Ja sitten on tämä kuningas jalkapallo. Samalla kun sen salat vähitellen avautuvat Britt-Marielle, jalkapalloilun elämää suurempi symboliikka osuu maaliin. Vaikka mitä tapahtuisi, aina tulee uusi peli ja otteluiden ketju jatkuu, yhteispelillä. Vaan mikä onkaan kunkin paikka pelissä ja mahdollisuudet vaikuttaa pelipaikkaan? Sitä Britt-Marie kävi täällä tuuppaa lempeästi tuumimaan.
Kun ihminen tulee tiettyyn ikään, hän miettii oikeastaan koko ajan yhtä ja samaa: miten tätä elämää tulisi elää?
_ _ _
Fredrik Backman
Britt-Marie kävi täällä
Britt-Marie var här
Suomentanut Riie Heikkilä
Otava 2015
379 sivua
Sain ennakkokappaleen kustantajalta.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 