Onnea tämän päivän Margareetat, Maaritit, Reettat ja Marketat! Nimipäivätoivotus myös huomisille Johannoille, sillä tämänpäiväinen naistenviikkokirjani päähenkilö on huomispäivän juhlittava. Johannan vaiheista julkaisevat tänään juttunsa myös Erja ja Ulla. Tutustu muutenkin naistenviikkoblogijuttuihin.
Johannasta tulee tyttö tarmokkaan suunnitelmallisesti. Hän kehittää roolinimen, Dolly Wilde, ja rooliasun: pulska tyttö mustissa vermeissä silinterihattu päässä rajattomasti ronskeja puhuen. Tarkoitus on pärjätä äijien maailmassa, sillä pikkukaupunkilainen työläistyttö tahtoo ansaita kannuksensa lontoolaisen rokkilehden toimituksessa 16-vuotaana. Johanna/Dollyn edesottamuksia 14-vuotiaasta täysi-ikäiseksi pääsee seuraamaan Caitlin Moranin romaanissa Näin minusta tuli tyttö (suom. Sari Luhtanen, Schildts & Söderströms).
Kirjailija todistelee kirjan ensi lehdellä, miten perusfaktat tangeeraavat häntä, mutta silti kyseessä on fiktio. Niin sitten on. Elävältä ja läheiseltä sepite vaikuttaa, ja siihen minäkerronnalla on osuutensa. Minäkertoja selostaa varhaiskypsiä teinivuosiaan viisastuneen takamatkan päästä.
Moran kirjoittaa vetävästi. Tekstissä on vauhtia, mutta se myös junnaa teinitytön mieltä askarruttavissa seikoissa, kuten itsetyydytyksessä ja isoissa vehkeissä. Kaihtelemattomuutta tavoitellaan ja se saavutetaan. Täti-ihminen täällä ei järkyty mutta kaipaa hitusen tiivistämistä, sillä sanoma välittyisi vähemmälläkin roiskinnalla. Valittaen totean: pidän tyyliä laskelmoivana. Enteilen jatko-osaa ja tiedän elokuvan olevan tekeillä.
Romaanissa on monia tykästyttäviä seikkoja. Perhe-elämän kuvaus on originellia, ja epäsovinnaisen kotiväen parissa viihtyisin enemmänkin. Sisaruussuhteissa on vivahteikkuutta. Hörähtelen monesti kertojan tavalle ilmaista sattumuksia ja dialogia. 1990-luvun alun meininki elävöittyy hienosti musa- ja politiikkataustalla. Yhteiskunnallista näkemystä on, voisi olla lisää. Tyttöteemassa on naisasiaa: jokainen on omanlaisensa, on kelvattava itselleen sellaisena kuin on. Johanna raivaa rajoja ryskyen, ensin pelaten poikain säännöillä.
Erikoisena pidän sitä, että tyttöjen välinen ystävyys loistaa poissaolollan. Johannan oman paikan hakuun ei oikein muita mahdu. Kaiken elämöinnin keskiössä on Johannan kivulias kasvatusprojekti roolinvetotytöstä sellaiseksi tytöksi ja hivuttaen ihan omaksi itsekseen. Näin minusta tuli tyttö on moralisoimaton sanomatarina, hyvällä asialla.
Siksi, että opettelen yhä edelleen kävelemään ja puhumaan, ja on miljoona kertaa helpompaa olla kyyninen ja heiluttaa sanan säilää kuin olla avosydäminen ja seistä ilmapallo käsissä synttärikakun vieressä ja näyttää niin hölmöltä kuin mahdollista. Siksi etten vieläkään tiedä, mitä oikeasti ajattelen tai tunnen, joten viskon kranaatteja niin, että ilma täyttyy savusta samalla kun yritän epätoivoisesti, epätoivoisesti nousta maasta ilmaan, päästä ylemmäksi. Siksi etten ole vielä oppinut sitä kaikkein yksinkertaisinta ja tärkeintä asiaa: maailma on hankala paikka, ja me kaikki olemme särkyviä. Joten on parempi olla ystävällinen.
– – –
Caitlin Moran
Näin minustatuli tyttö
How to Build a Girl
Suomentanut Sari Luhtanen
Schildts & Söderströms 2015
romaani
Lainasin kirjastosta.
Lumiomena hauskuuttui, mutta kaipaa laillani karsintaa, Rakkaudesta kirjoihin suosittelee sumeilematta ja Oksan hyllyltä pitää särmikkäästä asenteesta ja huumorista.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 