Vinkkaan oitis: lue juttuni loppuun, saat ohjeet kirja-arvontaan.
Karina Sainz Borgo vieraili Turun kirjamessuilla esittelemässä juuri suomennettua kirjaansa Caracasissa on vielä yö (Aula & Co. 2019). Romaani kertoo Venezuelan kaoottisesta tilanteesta, kirjailijan sanoin:
– Se on metafora, miten Venezualalla menee, missä tilassa demokratia voi olla. Niin voi olla myös muualla, mistä kertoo pakolaistilanne. Euroopassa ei ymmärretä, miten öljyvaltiossa voivat ihmiset kuolla nälkään. Korruption ja väkivallan määrää ei tajuta. Kirjaa on kutsuttu apokalyptiseksi vaikka se on nykytodellisuutta. Venezuela on minulle nykyään aave: kaikki, mitä rakastan, on menetetty.
Kirjailija signeeraa teostaan bloggajatapaamisessa.
Kirja on ilmestynyt Espanjassa, jossa Sainz Borgo on asunut jo kymmenisen vuotta, eikä kirjailija oleta teoksensa myyvän vanhassa kotimaassa, jossa ihmisillä ei ole edes rahaa ruokaan. Näkemys nyky-Venezuelasta on lohduton. Se tuli esille sekä Sainz Borgon puheissa että romaanissa.
”Tämän kusikaivon pinta oli noussut huomattavasti päämme yläpuolelle. Haudannut meidät elävältä.”
Romaanin kertoja on journalistinainen, jonka äiti on juuri kuollut. Kaduilla mellakoidaan ja tapetaan ihmisiä sattumanvaraisesti. Väkivaltaiset katupartiot rohmuavat omaisuutta, esmerkiksi valtaavat päähenkilön asunnon. Se on käänne: päähenkilö löytää sen seurauksena ainoan ratkaisun tilanteeseen.
Mistään ei ole odotettavissa apua tai turvaa. Raaistuneen yhteiskunnan kuvaus on rosoista ja säälimätöntä. Päähenkilön toivottomuus, koko yhteiskunnan toivottomuus hyökyy tekstistä.
– Paskamainen tilanne, vai mitä? Hän sanoi nostamatta sormeaan pöytäliinasta.
– Niin mikä? Äidin syöpä, hallituksen toiminta, pula kaikesta, koko tämä maa?
– Se, ettei kukaan auttanut sinua.
Ihmissuhteisiin ei romaanissa keskitytä, koska jokaisella on täysi työ selvitä hengissä. Ihmisten vaikutus toisiinsa välittyy silti. Maan tilanne vaikuttaa kaikkeen: jos huolehtii läheisistään kuten minäkertojan vanha ystävä veljensä kohtalosta, tulee huolesta sekopäiseksi.
Romaani mielestäni keskittyy tilannekuvaan ja päähenkilön keinoihin selviytyä. Taitavasti kerronta vilauttaa kertojan lapsuutta ja nuoruutta, matkoja äidin kotiseudulle ja elinoloja ennen. Kontrastia nykyisyyteen ei revitellä mutta ero entiseen vaikuttaa. Kirjailija kertoi käsittelevänsä kirjassaan menneisyyttä ja identiteettiä. Jälkimmäisen merkitys voimistuu romaanin loppupuolella.
Sainz Borgo kertoi, että häntä kiinnostaa kirjallisuus, jossa kauheisiin asioihin yhdistyy kaunista kuvausta. Se toteutuu hänen omassa romaanissaan, sillä vähän väliä on hienoja hahmotuksia ja yksityiskohtia hirveyksissä ja niiden taukopaikoissa.
Caracasissa on vielä yö muistuttaa tuiki tarpeellisesti romaanin mahdollisuudesta välittää ja kommentoida taiteen keinoin, mitä maailmassa on menossa ja miten ihmisen ja ihmisyyden siinä menossa käy. Pääset siitä osalliseksi, sillä arvon blogissani Karina Sainz Borgon vaikuttavan romaanin, kun kommentoit, mitä odotat tämän kirjan lukemiselta.
Uskon sinun saavan kirjasta väkevän lukukokemuksen.
Lisäys: arvonta-aikaa on sunnuntai-iltaan 13.10. saakka.
– –
Karina Sainz Borgo
Caracasissa on vielä yö
suomentanut Taina Helkamo
Aula & co 2019
208 sivua.
Sain kirjan kustantajalta.
Muita lukijoita muun muassa Lumiomena, Mummo matkalla ja Reader why did I marry him. Espanjankielisenä kirjan ovat lukeneet Kirjaluotsi ja Kirja vieköön!
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 