Kjell Westön romaani Missä kuljimme kerran (Otava 2006) on saanut Finlandia-palkinnon, elokuva- ja tv-version, myös näyttämösovituksia. Viimeisin teatteritoteutus siitä on tuotu Suomenlinnan muurien sisälle, kun Ryhmäteatteri tulkitsee romaania tämän kesän.
☆
Westön romaani vie Suomen valtion alkuvuosikymmenille kansalaissodasta ja talvisotaan. Yhteiskunnalliset jännitteet venyvät ja kiristyvät. Westön romaanissa niitä käsitellään suomenruotsalaisten näkökulmasta, mikä ei juuri poikkea koko Suomen asetelmista.
Näytelmä johdattelee nopeasti vauraan kansanosan lyseopoikien näkökulmasta valkoisten joukkoon ja kalliolaisen köyhälistön pikkupojan ja isänsä johdolla punaisiin toimiin. Naisten roolina on seurata sivusta ja edustaa yhteiskuntaluokkansa tapoja ja asenteita. Naisista erottuu yksi tapojen uhmaajana.
Toinen puoliaika kertoo sodan traumojen erilaisista ilmenemismuodoista. Kovien kokemusten kompensaatio johtaa railakkaisiin juhliin, epätoivoisiin rakkaussuhteisiin, kotiväkivaltaan ja mielen järkkymiseen. Mukana on myös lämpöä ja ymmärrystä.
☆
Yllätyin ensin, miten ison osan kansalaisota saa draamassa, mutta toinen näytös antaa sille selityksen. Dramatisointi on siten erittäin onnistunut. Juttelin teatteriseuralaiseni kanssa, mitenköhän kirjaa lukemattomat pääsevät juoneen mukaan. Sain yhdeltä katsojalta siihen vastauksen paria päivää myöhemmin: hyvin, erittäin hyvin.
Kohtaukset soljuvat joustavasti, välillä kiinnostavasti lähes simultaanisti tai ainakin vuorotellen. Sodan ja muun väkivallan julmuutta näytetään sievistelemättä: telotukset ja kotiväkivalta iskevät väkevästi katsojan panssarin läpi, koska niissä käytetään tehokkaasti teatterin keinoja. Ei ihan äkkiä esimerkkksi lähde mielestä punavärin laastinta kasvoihin väkivaltatilnteessa.
Hienoja kohtauksia on monia muitakin. Tiivistän tähän yhden oleellisen: iloista 20-lukua ilmennetään railakkaalla charlestonilla, joka ensin tukee mielikuvaa juhlivasta vuosikymmenestä mutta sen jatkuessa ja kiihtyessä loppumaton tanssi kuvastaa juuri siitä, mikä jäytää ilon alla. Sen sijaan ilmaisun puolesta valitsisin esitykseen jonkun kerran huutamisen sijasta muita konsteja, mutta menköön karjunta nyt henkilöiden sisäisen paineen purkamisen piikkiin.
☆
Ryhmäteatterin esityksen näyttelijämäärä on rajallinen, joten monet näyttelijät esittävät useita rooleja. Olen häikäistynyt esimerkiksi Cedin, Lucyn ja Eccun rooleista. Samoin ihastelen musiikkiosuuksia ja näyttelijöiden musisointi- ja lauluosaamista. Antti Aution mollivoittoinen musiikki tarjoaa suvantoja, siirtymiä ja vavahduksia. Jälkimmäisistä tehokkain kenties on Eccun sotaan lähdön laulu lumisateessa.
Kokonaisuutta tukevat yksinkertainen, toimiva lavastus ja valaistus sekä monipuolinen, aikaa myötäilevä puvustus ja maskeeraus. Etupenkistä oli etuoikeus nähdä se kaikki yksityiskohtia myöten.
☆
Näytelmästä kehkeytyy komea katsaus historiaamme ja siihen, miten yhteiskunnan jakautumisen kärjistyminen ja räjähtäminen taisteluiksi ja kostoksi on vaikuttanut valtakuntaamme. Se näkyy taiteessa (ja elämässä) ihmiskohtaloina ja seuraamuksina polvelta toiselle. Aistin Ryhmäteatterin tämän kesän näytelmävalinnasta, että kyse on myös varoituksesta – mitäpä jos emme toistaisi historiaa, vaikka kaikki enteet ja virtaukset nyt siltä vaikuttaisivatkin.
Siispä suosittelen kokemaan kesänäytelmän Missä kuljimme kerran. Arvostan, että kepeän kesähuvin sijasta Ryhmäteatteri tarjoaa särmäistä ja koskettavaa teatteria, joka on vakavaa ja ajakohtaista näinä maailman aikoina.
☆
Esityksen jälkeen lisäefektin katsojille tarjosi Suomenlinnan sateesta raskaat, huumaavilta tuoksuvat syreenit ja lautalle valuva katsojien jono hämärtyvässä kesäillassa. Se kuuluu Suokin esityksiin.
☆
Ryhmäteatteri: Missä kuljimme kerran, esitys 9.6.2026
Sovitus: Riikka Oksanen
Rooleissa: Santtu Karvonen (Eccu), Satu Tuuli Karhu (Lucie), Miiko Toiviainen (Cedi), Ville Hilska (Allu) ja Juha Kukkonen (Enok); monissa rooleissa Robert Kock, Annika Hartikka ja Iina Nyländen (TeaK).
☆
Sain lipun teatterilta, kiitos.
KKV: kirjoitan arvioita, en mainoksia.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 