Kolmihenkinen kirjapiirini on kokoontunut virtuaalisesti jo vuosia: Taru asuu Raumalla ja me Johannan kanssa Helsingissä, joten videopuhelu on tavallisin tapaamistapa. Olemme kyllä vuoden varrella myös nähneet toisemme tosielämässä, huippuna heinäkuiset Vinhan kirjajuhlat.
•
Meillä on tapana valita luettavaksi kirjapari, toinen vanha ja toinen uusi. Joulukuun lopun lukupiirin vanhaksi kirjaksi valitsimme Aldous Huxleyn romaanin Uljas uusi maailma (1932, Tammi 2012/1944).
Olemme oudon monta kertaa valinneet scifiä, vaikkei kukaan meistä ole sen ihailija. Mutta juuri siksi on hyvä ylittää välillä mukavuusrajoja. Tosin tämä lukurupeama osoittautui melkoiseksi ponnisteluksi, vaikka joitain kiinnostavia teemoja löysimme. Huxleyn kirjaan palaan kirjabloggaajien klassikkohaastepostauksessani 31.1.2026.
•
Joulukuun uudeksi kirjaksi valitsimme Finlandia-palkintoromaanin niin, ettemme silloin tienneet, mikä se on. Joten sittemmin selvisi, että juttelemme joulukuun kirjapiirissä Monica Fagerholmin romaanista Eristystila / Kapinoivia naisia. Olen siitä jo postaillut marraskuussa, mutta tässä lukupiiritäydennys.
Olimme yksimielisiä siitä, että Fagerholmin koko tuotanto ansaitsee F-palkinnon. Meidän kolmen kesken hieman vaihteli lukukokemus tämän voittokirjan suhteen, ilmassa oli myös hienoista pettymystä, koska odotukset kirjailijan pyörretyylistä olivat kovin korkealla. No, toisaalta kerronta noudatti kirjailijalle ominaista ja omanlaistaan kierrettä, mutta siinä oli myös jotain sakkaavaa, jopa keskeneräisen oloista. Totesimme myös, että arvioimme romaania rima todella korkealla.
Romaanissa on paljon aineksia ja askarruttavaa, ja siksi Eristystila sopii lukupiiriin: siitä riittää juteltavaa. Etenkin runsas henkilögalleria puhuttaa, ja juonessa oli myös kommervenkkejä. Tulimme myös siihen tulokseen, että ehkä seuraava trilogian osa palaa kesken jääneisiin seikkoihin kuten päähenkilön äiti- ja sisarsuhteeseen.
•
Olimme sopineet, että vuoden päätteeksi valitsisimme kolme kiinnostavinta kirjaa, jotka olimme lukeneet vuoden varrella.
Johannalla oli valinnan vaikeuksia, joten hän ylitti lukumäärärajan:
– Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva
– Hanna Weselius: Pronominit
– Petri Tamminen: Sinua sinua
– Jari Järvelä: Raiteet.
Johanna halusi myös valita eri genrejä. Antti Nylenin ensimmäinen esseekokoelma teki häneen vaikutuksen: sen on jäsentynyt, säkenöivä ja hieno, vaikkei olisi samaa mieltä esseistin kanssa. Viihteellisestä proosasta hän poimi vielä Liana Moriartyn Täällä vain hetken, joka käsittelee kiinnostavasti kuolemaa. Lisäksi viihteen ja vakavan välissä häntä viehättää Karin Collinsin Hanko-sarja.
Taru piti kiinni kolmen kirjan valinnasta:
– Mikael Niemi: Silkkiin kääritty kivi
– Alex Schulman: 17. kesäkuuta
– Jenny Erpenbeck: Kairos.
Minun kärkikirjoissani voisivat olla kaikki Johannan ja Tarun valitsemat kirjat (paitsi Hanko-sarjasta olen lukenut vain ensimmäisen osan ja Nylenin esseet ovat lukematta). Tein kuitenkin vaihtoehtoisia, vaikeita valintoja ja lisäsin runobonuksen:
– Emmi Itäranta: Lumenlaulaja
– Lena Andersson: Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä
– Elizabeth Strout: Burgessin pojat
– Sanna Karlström: Maanpäällinen osa.
Lukeminen ja lukupiiri jatkuu armon vuonna 2026. Huippuhetkiä luvassa, toivomme.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 