Avainsana-arkisto: John Boyne

John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa selkokirjana

John Boynen romaanissa Poika raidallisessa pyjamassa kouluikäinen Bruno muuttaa 1940-luvun alkupuolella perheensä kanssa Berliinistä Auschwitziin. Brunon isä johtaa keskitysleiriä, joka näkyy Brunon huoneen ikkunasta. Yksinäinen Bruno ystävystyy salaa keskitysleirin aidan toisella puolella elävään samanikäiseen poikaan Shmueliin.

Boynen romaanin jännittynyt ja pahaenteinen tunnelma syntyy kerronnan näkökulmasta. Tilanteet nähdään pienen pojan silmin, joka ei ymmärrä natsi-Saksan aatteellista ja poliittista tilannetta. Häneltä on myös pimitetty keskitysleirin tarkoitus. Kaiken karmeus korostuu, kun sitä tarkastellaan viattoman lapsen silmin.

John Boynen romaani ilmestyi alun perin 2006, suomeksi 2009 (Bazar, suomentanut Laura Beck). Romaani on siitä lähtien kiinnostanut – myös järkyttänyt –  lukijoita, ja siitä on tehty myös elokuvaversio (2008). Kirjan ilmestymisestä on kulunut siis lähes 25 vuotta ja se kertoo melkein 80 vuotta sitten tapahtuneesta. Vanhentuneeksi ei sitä voi sanoa.

Poika raidallisessa pyjamassa on nyt muokkautunut selkokieliseksi kirjaksi. Se takaa, että romaani on yhä useamman lukijan saavutettavissa.

Selkokieli vaikuttaa kirjaan niin, että kieli on helppoa, mutta tarina ja tunnelma säilyvät ennallaan. Kielimuodon muutos ei vie mitään henkilöiden, juonen eikä sanoman tehosta. Sivumäärältään selkokirja on alkuperäistä lyhyempi, lisäksi tässä selkokirjassa on apuna henkilöluettelo, sanasto ja lyhyt taustatietokoonti.

Boynen romaania ovat lukeneet eri-ikäiset ihmiset, ja sama saa jatkua selkokielisen kirjan voimin. Lisäksi uusi kielimuoto lisää kirjan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi kouluihin selkokielinen kirja tarjoaa monia mahdollisuuksia, koska lukijat voivat valita lukemistilanteeseen sopivan version. 

Selkokirjat tuovat kaunokirjallisuuden lukemisen lumon myös lukijoille, joille lukeminen on eri syystä vaikeaa. Taustalla voivat vaikuttaa muun muassa tottumattomuus lukea kirjaa tai pitkää tekstiä, lukivaikeus tai keskittymisen ja tarkkaavuden ongelmat. Selkokieli tukee myös lukijoita, jotka opiskelevat suomen kieltä (S2-oppijat).

Voisi sanoa, että Poika raidallisessa pyjamassa on valitettavan ajankohtainen. Kirjan lukeminen tarjoaa pohdittavaa tämän ajan sodista ja poliittisista jännitteistä. Mietittävää kertyy propagandasta ja sen vaikutuksista, viholliskuvista sekä ihmisten luokittelemisesta ja syrjimisestä rodun, ominaisuuksien tai erilaisuuden perusteella.

Edellisistä syistä on erityisen tärkeää, että tämän romaanin voi lukea nyt myös selkokielellä. Kaunokirjallinen elämys on saatavilla niin, että lukutaidon mahdolliset esteet on poistettu, ainakin ne ovat huomattavasti vähentyneet. Silloin kaunokirjallisuus saa näyttää keinojensa voimaa, tunteen ja ajattelun yhdistymistä.

Faktatekstejä tehokkaammin mielikuvitus vie eläytymään fiktion henkilöihin, tilanteisiin ja aiheisiin. Sellainen vaikuttaa, säväyttää, hätkähdyttää – osuu sieluun ja sydämeen. Sellaista vaikuttumista tarvitsemme näinä aikoina.

Kirjan mukauttaja Tuija Takala. Kuva: Jani Ahti

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa, suomentanut Laura Beck, selkomukautus Tuija Takala, Bazar 2025, 108 sivua.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus, Lasten- ja nuortenkirjat, Romaani, Selkokirja, selkotekijä

John Boyne: Poika vuoren huipulla

Natsiaihe ei kulu. Sen toistaminen toivottavasti pitää meitä varuillaan. Aiheeseen palaaminen muistuttaa siitä, miten varkain kuka vain voi luiskahtaa aatteeseen, joka ei kunnioita ihmisoikeuksia. Tällä kertaa on John Boynen vuoro palauttaa vaara mieleen: Poika vuoren huipulla (Bazar 2017). Tämän postauksen julkaisu osuu sopivasti Rosa Liksomin Everstinna-romaanin perään, sillä kummassakin ympäristö liu’uttaa päähenkilöt fasismiin. Vaikkeivät nämä kaksi kirjaa paini aivan samassa sarjassa,  voi vertaillen katsella sotienvälistä aikaa ja sotavuosia Rovaniemen ja Keski-Euroopan näkövinkkeleistä (ja Everstinnassa lisäksi on paljon muuta)

Poika vuoren huipulla alkaa sodanvälisestä Pariisista. Ranskalaisen äidin ja saksalaisen isän kuusivuotias poika Pierrot jää orvoksi ja päätyy mutkien kautta Hitlerin alppimökille. Siellä pitää salata vanha nimi ja varhaisvuodet juutalaisystävineen. Huomaavaiseen pikkupoikaan vaikuttaa isännän valta niin kuin voi isättömään poikaan vaikuttaa.

Tarina avaa natsismiin lankeamista olosuhteilla, jotka maailamansotien välissä vallitsivat. Ensimmäinen maailmansota kylvi katkeruutta, vihaa ja parantumattomia henkisiä arpia. Sodasta selvinneet hoitivat vammojaan heikompia kiusaten sekä syntipukkeja etsien ja rangaisten. Joten vihan kierre jatkui – ja jatkuu.

Etenkin kaikkien kirjassa kuvattujen yhteisöjen tai tilanteiden kiusaamis- ja nokkimisjärjestys pistää miettimään, mistä ihmisiin ajasta toiseen kumpuaa vallankäyttö, jossa sallitaan summittainen ja myös järjestelmällinen muiden ihmisten rääkkääminen.

Poika korkealla vuorella

Poika vuoren huipulla ei tavallaan tuo mitään uutta natsiaiheeseen, mutta se onnistuu yhden kasvutarinan keinoin herättämään tunteita viattomuuden turmeltumisesta. Mitkä ovat ne mekaniikat, joilla hyvyys niin helposti nujertuu? Natsivastenmielisyydet ovat kirjassa odotettuja, mutta vielä vastenmielisemmäksi ne tulevat, koska ne ujutetetaan tajuntaan hyväuskoisen päähenkilön välityksellä. Tämäntyyppiset kirjat laittavat peilin eteen katsomaan, näytänkö minä vääryyksiä myötäilevältä lampaalta, valta-aatteeksi kasvavan liikkeen lammasmaiselta jäseneltä vai vastarintaliikkeen rohkelikolta.

Kirja hieman avaa minulle myös sitä, mitä monesti olen pohtinut. Miten sodasta selvinneet natsit ja hitlerjugendiin kasvatetut selvisivät: hautautuiko aate vai hellittiinkö salassa, painettiinko villaisella vai hävettiinkö? Romaanin tärkein viesti on:

– – ; sinulla on monta vuotta aikaa miettiä osallisuuttasi siihen kaikkeen. Älä kuitenkaan väitä itsellesi, ettet tiennyt.

Boynen kirjan kieli on selkeää. Tietynlainen naiivi ääni kerronnassa sopii siihen, että kuvattavana on 6 – 16 -vuotias lapsi. Kirja tavoittaa sen, mitä poika ei tajua mutta ympäristö ja lukija jälkiviisaana ymmärtävät. Siksi päähenkilöpoikaa ensin houkutellaan säälimään ja hänestä pitämään – ja sitten se sattuu. Mietin kyllä, että Hitlerin sijasta kirjan vaikuttajanatsihahmo olisi voinut olla ”tavallinen” upseeri, jolloin ei iljettävyys henkilöityisi niin ilmeisesti vaan saavuttaisi lisää siitä, miten tavikset taipuivat aatteeseen.

En ole Boynelta lukenut muita suomennoksia, mutta Poika raidallisessa pyjamassa elokuvana on tuttu. Poika vuoren huipulla taitaa kovin tietoisesti olla sen veljesteos. Kirja sopii etenkin nuorille – ja siksi myös aikuisille. Toistan: meitä on hyvä säännöllisesti muistuttaa, ettei taas käy niin kuin vain ihmisikä sitten.

– –

John Boyne
Poika vuoren huipulla
The Boy at the Top of the Mountain
suomentanut Heli Naski
Bazar 2017
238 sivua.
Sain kirjan kustantajalta.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus