Malmin kirjaston kirjailijavieraana oli 18.9.2024 Jenni Linturi. Malmi on tuttu Helsingin kaupunginosa hänen kirjoistaan, joten keskustelupaikka sopi monin tavoin jutteluun Linturin kirjoista.
Kuva: Johanna Kartio
Linturilta on julkaistu viisi romaania, jotka kaikkien kerronta-aika on sijoitettu historiaan. Historia kiinnostaa Linturia muutenkin: hän tekee väitöskirjaa historiallisista romaaneista. Tai tämä maininta historiakiinnostuksesta täytyy tarkentaa, sillä historiaa enemmän Linturia kiehtoo kirjallisuuden henkilöt.
Linturi käytti verbejä huutaa ja kuiskata. Hänen agendansa ei ole toitottaa historian tapahtumia tai poliittisia virtauksia, itse asiassa hänellä ei ole mitään agendaa ellei henkilökuvausta lasketa sellaiseksi. Siksi aatteiden paasaus ei sovi Linturille vaan sopivin on ”kuiskaus ajasta” osana henkilöitä. Aika välittyy henkilöiden äänistä, ei minkään rintamien etulinjoista vaan takaa. Ajan rytmin Linturi siirtää kieleen, esimerkiksi Malmi 1917 virtaa uuden median, elokuvan, rytmiin ja Äärimmäisellä laidalla tv:n tietoiskujen nykivässä tempossa.
Usein Linturi kuiskaa ihmisen särkyvyydestä, läheisten ristiriidoista ja suvun katveesta. Keskustelimme Malmi-trilogiasta (Malmi 2017, Jälleenrakennuksen aika ja Mullojoki 1950). Sarjan lähtökohta ja yhteys nykyiseen Malmin kaupunginosaan löytyy Linturin suvusta. Sukutarinoista kehkeytyi, no, sukuromaani, jossa taustavaikuttavat sodat, mutta päänäkökulma on siinä, miten perhe- ja rakkaussuhteet järisyttävät henkilöitä.
•
Kesällä ilmestyi Linturin uutukainen Äärimmäisellä laidalla. Sitä varten Linturi luki juttuja Pihlajamäen rakentamisesta. Tämä Malmin kyljen lähiö rakentui romaaniin sopivasti niin, että romaanin tiedostavat toimittajavanhemmat ja kodin aatteet imeneet lapset Töölöstä muuttivat pääkaupungin äärimmäiselle laidalle työläislähiöön vuonna 1971.
Romaanin kertoja Mirkku ja uusi ystävä Pauliina ovat murrosiäin kynnyksellä, ja juuri se ihmiselon äärilaita kiinnosti kirjailijaa kuvaamaan lapsuuden ja nuoruuden rajaa. Sen ohella romaanissa on rutkasti mielenkiintoisia teemoja. Poliittinen ja tiedostava aika kuiskii tehokkaasti henkilöiden kautta, eritoten Mirkun silmin ja ajatuksin. Linturi kaipaa historiallisen romaanin uudistamista niin, että ajalla voi leikkiä. Äärimmäiseltä laidalta löytyy sellaista.
Kysyin Jenni Linturilta, miltä tuntui kirjailijauran alku, joka käynnistyi merkittävin kirjapalkintoehdokkuuksin. Linturille tilanne oli kauhea, sillä hänelle meriitit ja esillä olo ei ole kirjailijuutta. Hänelle kirjailijuus on harrastus ja hän haluaa pitää sen sellaisena.
Onneksi saimme Jenni Linturin esille Malmin kirjastoon, sillä kirjailijan ajatukset avarsivat tuotantoa, joka jo itsessään tempaa mukaansa. Nyt jäämme odottelemaan jatkoa Äärimmäisellä laidalla -romaanille, ehkä tulossa on Mirkun vaiheita 1980-luvulla tiedotusopin opiskelijana.
•
Kirjailijahaastattelu Malmin kirjastossa 18.9.2024.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 