Kirjablogini täyttää nyt 15 vuotta. Nyt!
Kiitän kaikkia seuraajiani ja lukijoitani: ihanaa, että teitä on kiinnostanut kirjallisuus- ja kulttuuripohdintani!
Bloggaaminen on tarjonnut minulle paljon. Kirja- ja muiden taidekokemusten lisäksi olen tutustunut hienoihin ihmisiin.
Uutta mukavaa on tapahtunut myös! Olen harrastukseni ansiosta saanut kutsuja kirjallisuus- ja kulttuuritilaisuuksiin. Lisäksi minut on värvätty haastattelemaan kirjailijoita erilaisissa tilaisuuksissa ja esiintymään kirjamessuilla.
Kuvakoosteesta huomaat, että vuodet jättävät jälkiä, vaikka blogiharrastus on voimaannuttava ja virkistävä. Olen näinä vuosina juhlinut lasteni ylioppilasjuhlia, huoltanut vanhuksiani (kuvassa koronakauden pleksimaski hoitokäynneillä) ja saattaanut vanhempani hautaan, kärsinyt kipuja ja kantanut huolta läheisistä. Viikko sitten sattui yksi hienommista asioista: minusta tuli pienen keskosvauvan mummu. Kaiken tämän kunniaksi poseeraan tuoreimmassa kuvassa saunanpuhtaana, paljaana ja avoimena elämän jatkumiselle.

Ja vaikkei tämä juuri bloggaamiseen liity, olen bloggaajavuosina julkaissut muutaman oppikirjan ja muita pedagogisia materiaaleja sekä aloittanut kirjailijaurani. Jälkimmäisessä edustan lähinnä selkokirjallisuutta: yhdeksän omaa kaunokirjallista teosta ja 12 mukautusta. Olen lisäksi koko ajan hoitanut päätyötäni, joka sekin vaatii veronsa.
Ajattelen jatkavani bloggaamista, sillä se tuntuu juurtuneen identiteettiini. Nyt elän aikoja, jolloin lukemis- ja postaamisvauhti vaihtelee, etenkin hidastuu muiden velvoitteiden vuoksi. Mutta tämä hupihomma jatkuu!
Kirjasome on muuttunut bloggaamisaikanani todella paljon, mutta pitäydyn tässä, jo lähes vanhanaikaisessa muodossa: pitkähköissä vuodatuksissa, joissa havainnot ja tunnelmat kulttuurikokemuksista – toivottavasti – välittyvät. Satunnaisia otoksia vuodesta ja tapahtumista jos toisesta.






Ja toivottavasti maailma mahdollistaa kulttuurista nauttimisen ja ajatusten jakamisen tulevaisuudessakin!
Onnittelut ja hyvät jatkot. Mukavia lukuhetkiä yhdessä ja erikseen.
Kiitos paljon. Kiitos, että luet!
Onnittelut kunnianarvoisen iän saavuttaneesta blogistasi! Ja hienoa että ajattelet jatkavasi! Viime vuosina on enemmän voinut nähdä noita kiitos ja näkemiin -viestejä blogimaailmassa kuin näitä innostuneita jatkajia. Elämäntapa se on ja vielä enemmän sitä, kun työelämä jää taakse, uskoisin.
Laana, kiitos. Olen sitkeä – ja sitkeästi töissäkin vielä vuosia.
Paljon onnea kaikesta tehdystä ja kiitos vuosien lukuvinkeistä ynnä tapahtumaseurasta ja kirjahulluuskumppanuudesta! Hupihommat jatkukoot!
Voi kiitos samoin! Bloggauksen antia ovat sen tuomat ystävät!
Paljon onnea kaikesta tehdystä, jota onkin valtavasti, ja kiitos vuosien lukuvinkeistä ja tapahtumakumppanuudesta ynnä muista hupihommista, ne jatkukoot! ❤️
Oi kiitos! Parasta antia ovat ystävät, joita harrastus on tuonut! Kuten sinä!
Ihan tuplasti tuli onniteltua, kun en heti saanut kommenttiani julki, mutta eipä lisäonnesta haittaa
Kaikki onni on tarpeen!
Onnea teini-ikäiselle Tuijatalle! ❤
Kiitos, kiitos! Murkkuna on mainio olla!