Aurora pysäytti minut kauniilla laulullaan Runopoika. Se kertoo herkästä ihmisestä – tässä laulussa nimenomaan mainitaan poika, mutta moneen junaan mahtuvia henkilöitä on sukupuolesta riippumatta. Sanotuksessa oleellista on se, että yhteiskunnan odotukset tehokkaista tyypeistä eivät istu jokaiseen. Hyvä ja hyväksyttävä voi olla monenlaisena, vahvuus voi löytyä jostain sellaisesta, mikä on nähty heikkoutena.
Siitä tulee vielä runopoika,
laittaa joku päivä kaikki viulut soimaan.
Runopoika-nimitys voi johdatella kliseajatuksiin kirjojen ja kirjoittamisen kanssa nyhertävistä syrjästäkatsojista. Se ei ole tarkoitus, vaikka Auroran biisiin henkilö on hiljainen, vähitellen kypsyvä säkenöijä. Ei sanotuksessa suljeta pois sitäkään, että myös toisensorttiset tyypit voivat olla kirjaihmisiä. Nämä mietteet johdattelevat seuraavaan.
Kalenterikarjun helmikuussa käynnistämä kampanja #pojatkinlukee on antamassa kasvoja monennäköisille lukijoille ja kirjaihmisille. Tavoitteena on tehdä kirjojen lukeminen kiinnostavaksi ja innostavaksi. Kampanja kohdistuu poikiin, sillä tutkimusten mukaan etenkin poikien lukutaito on heikentymässä ja asenteet lukemiseen ovat vuosi vuodelta negatiivistuneet.
Koska 18.4.-24.4. vietetään vuosittaista Lukuviikkoa ”Monta tietä tarinaan”, haastan sinut julkaisemaan lukuviikon aikana kirjablogissa tai muussa somessa haastattelun lukevasta pojasta tai (nuoresta) miehestä. Näin saamme positiivisia esimerkkejä lukevista maskuliineista.
Oman lukijahaastatteluni julkaisen 18.4.2016.
Olen vuosia työskennellyt enimmäkseen nuorten naisten kanssa, ja minulla on evidenssiä siitä, että on syytä olla huolissaan myös tyttöjen lukuinnon laskusta ja asenteiden nurjamielisyydestä. Ei unohdeta tätä, kun kohdistetaan kannustuskatseet poikiin. Mutta aloitetaan tämä haaste pojista ja miehistä.
Lisää tietoa linkeistä:
Lukuviikko
10 + 1 faktaa lukemisesta
#pojatkinlukee
Tämä lukija on lukenut pienestä pitäen lajista toiseen, printistä e-muotoon.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 
Mukana ollaan jossain muodossa! Poikien lukutaidosta on syytä olla huolissaan – poikien äitinä ja peruskoulun opena voin allekirjoittaa tämän painokkaasti..
Elina, taas suurella sydämellä liityt haastejoukkoon!
Varmaan voisin haastatella veljenpoikaa. Oma poika on vähän turhan pieni sanomaan mitään, vaikka onkin kova ”lukemaan”.
Hyvä juttu! Siis tulee serkkupojasta – ja lukija omastasi 🙂