Suoraa puhetta kylkiäisiksi

Anna-Leena Härkösen Takana puhumisen taito (Kirjakauppaliitto 2014) on tämän vuoden Kirjan ja ruusun päivän kylkiäiskirja. Ostin itselleni eilen kesälukemista, ja kaupan päälle sain tämän reippaan pakinakokoelman.

Kirjassa on kolmisenkymmentä lyhyttä juttua erilaisista elämänilmiöistä. Monissa jutuissa on arkisia havaintoja, usein matkustamisesta, tai mieleenjuolahduksia ilmöistä tai tilanteista. Myös parisuhde sekä miesten ja naisten kommunikointi- ja ymmärryserot saavat osakseen paljon oivalluksia. Esimerkiksi ”Syntilista” tuulettaa naisvetoista parisuhdeajattelua ja iskee ilkeästi sanansivallustamppauskepillä. Kaiken kaikkiaan monenmoisia asioita liipataan keski-ikäisen ja -luokkaisen naiskertojan näkökulmasta. Ai että, miten hilpeästi osuu vaihdevuosijuttu ”Mummogeeli”! Kirjassa kerrotut tapaukset, tilanteet ja ajatukset kuulostavat kirjoittajan omakohtaisesti kokemilta, suoraan ja paljaasti. Esimerkiksi tähän tapaan:

Onko pitkä avioliitto itseisarvo? Minusta ei.
Mutta ehkä olen vain kateellinen. Oma ennätykseni on yksitoista vuotta saman miehen kanssa. Ehkä en kestä sitä, että jotkut pystyvät sinnittelemään ja kieltämään itsensä, mutta minä en.

Joitakin auttaa reipas kävely metsässä. Itse olen sitä mieltä, että se jonka suomalainen sekametsä parantaa, ei ole sairas ollutkaan.

Viimeistään murrosiässä pitäisi olla vähintään yksi kehittävä harrastus. Meillä ei harrasteta mitään. Ai niin, sotapelejä. Niitä, jotka passivoivat, lihottavat ja häiriinnyttävät lapsen. Mutta pysyypä poissa kadulta.
Parempi tappaa muutama örkki kuin myydä huumeita tai itseään rautatieasemalla.

Yhdessä jutussa, ”Lapinlisä”, tuodaan esille se, että luikurin laskettelu on oikein oivallettuna riemastuttavaa, ei häiritsevää valehtelua. Härkösen omissa jutuissa saattaa olla tätä Lapinlisää, ainakin hänelle sopivia tyylikeinoja ovat liioittelu ja kärjistykset. Välillä jutut herättävät hörähtämään tai hihittämään, sen verran osuvasti kertoja sanoilla sohaisee. Tällainen kokoelma on helposti epätasainen, mutten näe sitä erityisongelmana. Kirja on kepeä välipala, helppo haukata, napostella pala palalta. Siellä täällä on erityisen maistuvia sattumia.Takana puhumisen taito

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

2 responses to “Suoraa puhetta kylkiäisiksi

  1. Luin kirjan eilen: taattua, tuttua Härköstä. Halusin kasvattaa jo valmiiksi hyvää mieltäni, ja monet naurut lukuhetki tarjosi. Välillä jopa ärsyttävät kärjistyksetkin ovat niin herkullisia, että ärsytys sulaa hymyyn.

    Juuri lentomatkalta palanneena minua huvitti kovasti heti alussa toisena oleva juttu lentokenttäpelosta. Olen samaa mieltä: lentäminen ei ole yleensä ole pelottavaa, mutta ennen lentoa on kohdattava jonkinasteisia koettelemuksia tai jännitystä aiheuttavia asioita. Vaikka itsellä kaikki sujui nytkin suorastaan loistavasti, aina voi jännittää jonkun muun puolesta. Kuulimme noin tunnin aikana useita ”ehdottomasti viimeisiä” kuulutuksia milloin minkin nimiselle henkilölle. ”Portti sulkeutuu kahden minuutin kuluttua” kaikui uhkaavana, ja kuvittelin Anna-Leena Härkösen tapaan ”jonkun raukan juoksevan hiki roiskuen lähtöporttia kohti ja koneen lähtevän ilman häntä”. Se ei huvita, mutta kuvaus kentän kauhuista on aika osuva. Minäkään en aina osaa arvata, onko huulirasva neste. Joskus on, joskus ei.

    Suosittelen lukemista, jos tavoittelee hyvää mieltä ja etsii osuvia tuokiokuvia elämän ja meidän ihmisten hullunkurisuudesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s