Klaaran ja Valion päivän selkokirjahaaste

Koska olet viimeksi lukenut selkokirjan? Vai lukisitko elämäsi ensimmäisen selkokirjan? Millaisia ne ovat? Kenelle ne sopivat?

Tule mukaan selkokirjahaasteeseen!

Tänään Klaaran päivänä 12.8.2015 haastan sinut lukemaan (ainakin yhden) selkokirjan. (Klaara-nimen merkitys: kirkas, valoisa, puhdas.)

Lukuaikaa on Valion päivään 2.10. Julkaise silloin, millaisen selkovalion olet lukenut ja mitä ajatuksia se on herättänyt?

Selkokirjat on tarkoitettu lukijoille, joille tavallinen yleiskielinen teksti on liian vaikeaa. Selkotekstissä pitää välttää monimutkaisia rakenteita ja kielikuvia, ja tekstin tulee edetä johdonmukaisesti. Rajoitteita ilmaisulle siis on, mutta tavoitteena on silti kohderyhmää kiinnostava sujuvasanainen kirja. Muitakin kriteereitä selkotekstille on. Paputuubin videossa selkokieliasiat kiteytetään napakasti. Miten selkokieli sopii kaunokirjallisuuden kieleksi? Entä tietokirjojen? Kokeile.

Selkokirjoja ilmestyy vuosittain parikymmentä nimekettä, eri genrejä ja eri-ikäisten kirjoja. Viimeisimpiä julkaisuja ovat esimerkiksi mukautus klassikosta Aarresaari (Avain 2015) ja nuorille suunnattu Panttivanki ja muita kertomuksia (Opetushallitus 2015). Tästä Papunetin linkistä pääset tutkimaan uusimpia selkokirjoja. Kirjastoissa on aika hyvin selkokirjoja lainattavaksi.

Selkokielen tarvearvion mukaan suomalaisista 10 % hyötyy selkokielestä. Nuorten ja aikuisten lukutaitotutkimukset tukevat tätä. Yhä vähemmän on esimerkiksi nuoria, jotka lukevat omaksi ilokseen (mm. kahden viimeisimmän Pisa-kyselyn välillä laskua 11 %). Osalle taviskirjojen teksti on liian monimutkaista tai laveasti kirjoitettua. Siksi selkoteksti on varteen otettava vaihtoehto, mahdollinen lukuilon tuottaja.

Osallistu uteliaisuudesta, lukemiskannustuksen tai selkokirjanäkyvyyden lisäämisen vuoksi.

Kirjabloggaaja: kerro osallistumisestasi kommentoimalla tähän postaukseeni.

Jos et ole bloggaaja, laita kirjakokemuksestasi kommentti Valion päivän selkokirjajuttuuni 2.10.