Viisi vuotta kirjabloggaajana on kulunut nopeasti. Alku käynnistyi varovaisesti, mutta juttu jutulta olen kokenut verkkolukupäiväkirjailun omakseni.
Villainen alter egoni
Voisinhan kirjoitella vain omaksi iloksi. Kuitenkin odottamatonta lisäarvoa on antanut osallisuus lukijayhteisössä. Ja aina yllätyn ja ilahdun, kun huomaan juttujani luettavan, joskus myös kommentoitavan. Näitä miettiessäni huomasin HS-jutun Ms Afropolitan -bloggaajasta Minna Salamista, joka on viime vuonna Elle-lehdessä nostettu maailman 12 vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon. Salami sanailee bloggaamisesta samoin kuin ajattelen: ”Vaikka blogistasi ei tulisikaan jättimenestystä, pelkästään sen olemassaolo, että se on arkistoitu, on hyvä syy kirjoittaa.”
Kirjablogini viisivuotisjuhlaa – puuhäitä – vietän lukien, kirjoittaen ja julkaisten. Blogissani välillä käväisen muunkin kulttuurin puolella, mutta yhä vain kirjallisuus painottuu. Bloggaaminen on jonkin verran vaikuttanut lukemiseeni: luen entistä enemmän uutuuksia. Joskus huomaan paineiden kasvavan siten, että holtittomasti hamuan aina uutta kirjaa edellisen seuraksi. Olen luvannut itselleni, että heti kun bloggaamiseen tulee suorittamista, lopetan. Vielä ei ole tarvinnut sitä harkita. Kiitos kirjat ja kanssalukijat!
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 
Lämpimät onnittelut kollegalle! Sinulla on niin hurja tahti blogata, että kysynkin, kuinka kauan sinulta tyypillisesti menee kirjablogijutun kirjoittamiseen ja teetkö kaiken iPadillä? Toivottavasti pian tavataan jossain tilaisuudessa!
Kiitos, Kirsi! Kummasti on aika riittänyt, vaikka toisin olen arvellut. En usko, että yhtä runsas lukutahti jatkuu. Kirjoitan tosiaan jutut pädillä, luonnostellen, ja sitten työstän ne pöytäkoneella julkaisuun. Jutusta riippuen menee puolesta tunnista kahteenkin tuntiin. Kuvaidea tulee aika nopeasti – kuvatkin otan iPadilla, ja sen laadussa huomaa. Kivaa tämä on!
Kirsi, toivottavasti tosiaan nähdään! Ehkä jo ensi viikolla yksissä dekkarijulkkareissa?
Onpa hieno lahja isältäsi enteellisen runon kera, muiden kirjallisten töiden ohella jo puuhäät bloggailussa! Onnea!
Kiitos! Tuo värssyn löytäminen tällä viikolla oli todellinen ylläri. Lämmitti ja liikutti – viesti vuosien, vuosien takaa, ja todella merkityksellinen muistutus, koska Alzheimerin sumuun hukkuneeseen isään ei enää tätänykyä saa kontaktia.
Hyvää synttäriä blogille ja sen kirjoittajalle. Juttujasi on mukava lukea. Ja niinhän se on, että jos blogia ei poista, kirjoituksista jää jälkemme maailmaan. Toivotan monia lisävuosia!
Omppu, kiitos sinulle kommentistasi ja kommenteista!
Boggaaminen ja toisten blogien lukeminen on jälkien jättämistä ja jäljestämistä, elämysten ja kokemusten metsästämistä – ja parhaimmillaan saa nautittavaa saalista.
Onnea ja hyviä tulevia blogivuosia! Tekstejäsi on ilo lukea.
Kiitos Jonna! Hauska harrastus jatkuu 🙂
Onnea ihanalle blogillesi! ❤ Kävin täällä jo aiemmin mutten ehtinyt kommentoida. Seuraan innokkaasti havaintojasi kirjamaailmasta, ja tunnen sielujen yhteyttä, varsinkin Meriromaanin kautta. 🙂
Bloggaaminen on tuonut minullekin uutuudet vahvasti lukulistalle. En tosin lue yhtä nopsasti kuin sinä, mutta täältä saankin sitten tuoreet vinkit. 🙂 Toivotan blogi-innon jatkumista!
Kiitos, Elina ihanista sanoistasi! On ilo kuulua bloggaajayhteisöön ja noukkeja vinkkejä ja kokemuksia kollegoiden jutuista. Jatketaan tätä!