Anneli Kanto: Punaorvot

Anneli Kanto on kirjoittanut kansalaissodasta järisyttävät romaanit Veriruusut ja Lahtarit. Itsenäisyyden ajan alun poliittisen kahtiajaon seurauksista perheille kertoo nyt romaani Punaorvot (Lind & Co. 2023). Alun perin Anneli Kanto on kirjoittanut Lauri Maijalan kanssa näytelmän punaorvoista. Romaani perustuu siihen.

Punaorvot seuraa Johanssonin köyhän kalliolaisperheen elämää 1918 – 1920. Isä-Arvo menehtyy Tammisaaren punavankileirillä, sodan ja vankeuden kokenut teini-ikäinen Aarre katkeroituu ja oman lapsuutensa traumatisoima äiti-Helmi vaipuu toimettomaan epätoivoon. Koska perhe saa köyhäinapua, äiti pakotetaan luovuttamaan varhaisteini Lahja ja pieni Ilona kasvateiksi Pohjanmaalle. Ajan ajatusmaailmaan kuului, että puna-aatteen saastuttamat sisarukset erotettiin toisistaan ja kaikenlainen yhteydenpito oman perheen kanssa kiellettiin, jotteivat vahingolliset vaikutteet leviäisi.

Romaanissa kerrotaan sekä Aarren toimeentulokamppailusta ja poliittisista paineista Helsingissä että tyttöjen oloista Pohjanmaalla. Ilonan onni oli päätyä kahden naimattoman naisen hemmoteltavaksi, vaikkei sekään aina auvoa ollut, mutta Lahja kohtaa lähes kaikki kauhut, joita voi kuvitella hyljeksitylle ja kaltoinkohdellulle tytölle maatalossa.

•

Romaanin voima piilee lapsikuvauksissa, jotka valottavat lapsen ajatusmaailmaa ja tuovat vakuuttavasti lapsipsykologisen otteen tekstiin. Sitä vasten näyttäytyy aikuisten ymmärtämättömyys. Kärjistyneesti se ilmenee porvarisnaisten käyttäytymisessä ja maalaistalon väen pahantahtoisessa väkivallassa. Säväyttävästi tulee lisäksi esille kielen merkitys: stadilaislapset eivät ymmärrä pohjalaista murretta, mikä lisää heidän ahdinkoaan uudessa, jäyhässä ja usein vihamielisessä ympäristössä.

Johanssonin perheen kuvauksen ohella romaanissa toimii välillä minäkertojana keski-ikäinen leskirouva Ester, joka kirkasotsaisten sivistysaatteiden siivittämänä käynnistää kaupunkilaislasten siirtämisen maalaisperheisiin: ”Aion hankkia koteja kodittomille, hoivaa ja lämpöä sitä vaille jääneille.” Esterin hyvät aikeet törmäävät realiteetteihin, joita hänen on vaikea aatteensa palossa tajuta. Ehkäpä universumi kosti hänelle sinisilmäisyyden, koska Esterin avioiduttua Suomen ensimmäisen presidentin Ståhlbergin kanssa uusperheen vihamieliset lapset eristivät hänet perheonnesta.

•

Punaorvot-romaanin taustalla vaikuttaa vankka historiallinen faktatieto. Se elävöittyy henkilöissä, ja siksi lasten kohtuuton kohtelu kansalaissodan jälkeisessä Suomessa iskee tunteisiin. Romaani välittää kansanosien railon syvyyden ja raaistuneen ilmapiirin. Ihan samoin ei Punaorvot järisytä kaunokirjallisesti kuin muut Kannon historialliset romaanit, mutta se on vankka realistinen romaani – arvokas vähäosaisten elämän ja vaietun historian kuvaus.

Ajattelen romaanin päättyvän taidokkaasti. Se jää sellaiseen kohtaan, että lukijan mielikuvitus käynnistyy pohtimaan etenkin Johanssonin perheenjäsenten tulevia vaiheita. Tieto historiasta saa pelon kouraisemaan perheenjäsenten puolesta.

•

Anneli Kanto: Punaorvot, Lind & Co. 2023, 276 sivua. Sain kirjan kustantajalta.