Suojantarpeita

Sammy lähti ulos. Aurinko häikäisi. Päivä oli ollut selvästikin hieno. Tuulen kevyet sipaisut kasvoilla tuntuivat ihmeen lämpimiltä. Hän hidasti vauhtiaan erään talon kohdalla. Sen pihalla hän näki lapsia hiihtämässä, aikuisia kantamassa omia suksiaan varastoon vartalonmyötäisissä hiihtoasuissaan, pihalla kenotti hauskasti sulanut lumiukko. Näky houkutteli Sammya yhtäaikaisella eksoottisuudellaan ja arkisuudellaan, hän tunsi voimakasta tarvetta mennä mukaan, olla osa tätä omituista maata ja sen tapoja, olla osa tuota onnellista perhettä.

Onnellisia perheitä tai onnellisia ihmisiä ei ole Kati Hiekkapellon rikosromaanissa Suojattomat (Otava 2014). Haaveita ja ikävää on senkin edestä. Muutaman murhan selvittäminen on romaanin päärunko, mutta kaikkiaan se kertoo eronneista, karanneista, yksinäisistä, etääntyneistä, syrjäytyneistä, narkkareista ja maahanmuuttajista.

Viime vuonna ilmestyneessä Hiekkapellon esikoisromaanissa Kolibri on hyvällä alulla uudenlainen päähenkilö, serbialaisunkarilaistaustainen Anna Fekete ja hänen poliisityöyhteisönsä. Tässä toisessa romaanissa ovat monet esikoisen lastentaudit parantuneet, ja tuloksena on kielellisesti joustava, rakenteeltaan sujuva ja henkilökuvaukseltaan toimiva kokonaisuus. Dekkarissa juonen pitää kaapata lukija ja tapahtumien keriytyä kiinnostavasti, ja hyvinhän sekin onnistuu.Suojattomat

Annan työ- ja yksityiselämä saavat kummatkin paljon tilaa, ja näin Annan persoona vahvistuu. Tässä osassa päähenkilöä jäytää yhä pahemmin juurettomuus, ja se tuottaa koko kirjaan alakulon vireen. Kotimaasta lapsena muuttaneen välitila ja murhe vellovat, eikä ratkaisua löydy, sillä lapsuuden synnyinmaa ja perhe ovat muuttuneet, eivätkä maamiesten, etenkään miesten, asenteet vastaa omia arvoja. Annan sisäänpäinkääntyneisyys sekä kiehtoo että raivostuttaa. Hitusen avautumista ja onnea hänelle soisin.

Annan osaksi lankeaa romaanissa selviytyjämamun rooli, vaikkakin eristäytyvä, raskasmielinen temperamentti rinnastuu ihan sisusuomalaisiin. Annaan peilautuvat kirjan kaksi aivan vastakkaisissa tilanteissa olevaa ulkomaalaistaustaista henkilöä. Unkarilainen au-pair on vapaaehtoisesti väliaikaisesti Suomessa ja suhtautumistavaltaan liihottelevan kevyt, kun taas rikosepäilty huumesotkuinen Sammy on epätoivoinen, luovuttamisuhan alla pakoileva Pakistanin kristitty, kotimaassaan kuoleman oma.

Hiekkapellon kirjat voi perustellusti niputtaa yhteiskunnallisten dekkareiden lokeroon. Tässä osassa maahanmuuttopolitiikka ja syrjäytymisen vaarat ovat isossa osassa. Annan kollegan Eskon rooli onneksi monipuolistuu siinä samalla, sillä sarjan ensimmäisessä osassa tämä känniäijä sai kantaa raskasta kliseviittaa. Eskon rasistisuutta ja rasittavuutta rikotaan muilla puolilla, esimerkiksi paukahtaa ponnekasta pohdintaa, jonka laukaisee uhka jengisotien saapumisesta Suomeen.

Suomen kaupunkien lähiöissä oli jo vuosikausia tikittänyt aikapommi: toisen polven syrjäytyneet maahanmuuttajanuoret, joiden elämäntavat ja moraali eivät ammentaneet heidän vanhempiensa uuden sen enempää kuin vanhankaan kotimaan parhaista puolista. Silti musta huppari tuntui yllättäneen kaikki kuin äkisti noussut ukkonen. Poliisit tuijottivat sitä epäuskoisina, ilmassa kihisi sähköinen jännitys, Esko tunsi sen väreilyn ihollaan. Näiden hupparityyppien tulevaisuuden unelmissa ei siintänyt koulunpenkki ja alipalkattu paskatyöpaikka. Näille tyypeille tämä yhteiskunta ei ollut onnistunut tarjoamaan mitään kiinnostavaa vaan päinvastoin: yhteiskunta oli onnistunut sysäämään heidät syrjään.

Dekkari jolkottaa kuin pohjoinen poro, kun sillä on varmaotteinen ohjastaja. Hyvä on, vertaus on kehno, kun vasta Oulun leveyksillä liikutaan. Koska kirjassa fokusoidaan muutamaan henkilöön, se pysyy jäntevänä, vaikka sanottavaa on kirjavasti monenmoisesta suojattomuudesta. Onnistuneesta sarjakirjasta kertoo se, että kuvittelen Annan seuraavia käänteitä, ja Eskonkin. Toivottavasti ensi vuonna tavataan!

PS. Tyytyväisiä lukijoita näyttää olevan muissakin blogeissa, esimerkiksi Lukutoukan kulttuuroblogi ja Kirjavalas.

– –
Sain Suojattomat Blogat Teamiltä e-kirjana (Elisa Kirja).

Jätä kommentti

Kategoria(t): Dekkari, Kirjallisuus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s