Yksityisetsivä Roomasta

Vera Valan kolmas romaani Villa Sibyllan kirous (Gummerus 2014) liikkuu sutjakkaasti Roomassa ja sen ympäristössä. Ikuinen kaupunki väreilee kesän lopun viimeisinä lämpiminä päivinä. Kaupunki on päähenkilön yksityisetsivä Arianna de Bellisin eloisa kumppani tapahtumien nopeissa käänteissä.

Rooma paljasti jatkuvasti uusia puolia itsestään, ja sen tarjoamat yllätykset vetivät häntä vastustamattomasti puoleensa. Toisaalta ikuisen kaupungin varjoilla oli veren ruosteenmakea haju, eikä hänellä olisi enää montaakaan paikkaa, johon ei liittyisi muistoja hänen elämäänsä sivunneiden ihmisten väkivaltaisista kuolemista. Jopa Giovannin kanssa rakkaudella sisustettu koti oli tahrautunut el Lobon myötä. Pian hänellä ei olisi jäljellä yhtä ainoaa seesteistä piilopaikkaa. Kaupunki oli hänen vaativa ja salaperäinen rakastajansa, joka jätti jälkeensä aina halun tietää enemmän ja samalla myös pelon tietää liikaa.

Ariannan elämässä on kolme miestä: Giovanni on edesmennyt, el Lobon pitäisi olla edesmennyt, ja suhteessa Bartolomeoon on harmaita alueita. Rakkausjuoniainekset ja päähenkilöä suojelevat tai uhkaavat uroot korostuvat sankaritarpersoonan luonnostelussa. Muut henkilöt jäävät etäisiksi, vaikka Angelo-apurissa olisi sopivan virkistävää leikillisyyttä muuten totisenoloiselle kuvaukselle. Tarinarakenne sitoo lukijan siten, että yhtä tärkeää kuin jännärijuonen eteneminen on Ariannan tunne-elämän ja ihmissuhdesalaisuuksien selvittely.

Päähenkilön eleetön puolisuomalaisuus ja sulava sukkulointi italialaisuudessa toimivat hyvin yhteen. Perheeseen liittyvät vaietut asiat selittävät päähenkilöä ja ammatinvalintaa, tinkimätöntä pyrkimystä erilaisten arvoitusten selvittämiseen, vaikka oma salaisuus on muistamattomuuden udussa. Romaani ei hetkauta syvällisyydellä, vaikka kovasti päähenkilöllä on trauman aiheita, mutta hahmossa on kiehtovuutta. Vala3

Murha, siihen punoutuva aiempi kuolemantapaus, perhejännitteet, taloussotkut, järjestäytynyt rikollisuus ja kulttiuskonto muodostavat vetävän tapahtumaketjun, joka purkautuu tilanne tilanteelta. Yhteensattumia ja yllätyksiä putkahtelee tasaiseen tahtiin. Kerronta on mutkatonta, ja näkökulmia vaihtamalla siihen pyritään lisäämään jännitettä. Aika vaivattomasti kirjailija upottaa joukkoon taustatutkimuksiaan niin italialaisesta poliittisesta kehyksestä, rikoskulttuurista kuin historiastakin. Matkalla on pieniä töyssyjä: salaperäisesti putkahtelevan susimiehen takapirurooli on kuin deux ex machina, ja uskontokulttiviritys on uskottavuusrajalla. Jotenkin hupaisaa on se, että Arianna on contessa eli aatelinen, mutta se perustelee ovien avautumisen elitistisiin piireihin.

Suhtaudun silti suopeasti kokonaisuuteen, sillä vaivattomasti ja yllätyksellisesti juttu luistaa eteenpäin. Loppuviritys pakottaa selvittämään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kelpo jännäriajanvietettä siis.

Ehkä olisin tempoilematta liimautunut Ariannan aivoituksiin, jos olisin lukenut Valan sarjan oikeassa järjestyksessä. Nyt luin käänteisesti. Toisaalta tämä tapa tarjosi omanlaistaan ekstraa: Kosto ikuisessa kaupungissa (Gummerus 2013) parissa sain olla osittain kaikkitietävä lukija. Päähenkilöä rakennetaan tutusti muistamattomuuden, salaperäisen menneisyyden ja nykytoimeliaisuuden varaan. Juonenkuljetuksessa on ideaa, mutta karsimisen ja jäntevöittämisen varaa on.Kosto ikuisessa kaupungissa

Kuolema sypressin varjossa (Gummerus 2012) on oiva aloitus sarjalle, sillä siinä hahmotellaan päähenkilö ja tärkeimmät sivuhenkilöt siten, että heidän etenemistään seuraa mieluusti, vaikka kahden seuraavan osan edesottamukset jo tietääkin. Iloinen yllätys on Angelon piristävän isohko osuus, ja sen soisin lisääntyvän tulevissa osissa letkeyden vuoksi. Jännärijuoni on sarjan parhaasta päästä, silti on pakko toivoa, että kirjailija malttaisi hivenen tiivistää jutun kuljetusta. Lisäksi toivon, että hitusen myös terävöitetään kieltä omaperäisempään suuntaan, sillä kolmetoista tusinassa, sähköiset värinät iholla ja vatsanpohjan kipristelyt toistuvat turhan usein. Tämä marinani vain siksi, että Vala on luonut omanlaisen ja uskottavan jännäriympäristön sekä seuraamaan houkuttelevia aineksia sisältävän henkilöjoukon.Kuolema syprseesin varjossa

– –
Sain Villa Sibyllan kirouksen e-kirjana kustantajalta Blogat Teamin kampanjaan liittyen.

1 kommentti

Kategoria(t): Dekkari, Kirjallisuus

One response to “Yksityisetsivä Roomasta

  1. Paluuviite: Vera Vala: Suden hetki | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s