Rafael Donner: Ihminen on herkkä eläin

Ovatko minun pimeät yöni samoja kuin sinun?

Taiteen ansiosta ymmärrän nyt tämän kysymyksen tärkeyden. Ihmisen todellisuus ei ole fyysinen vaan emotionaalinen. Tulkitsemme maailmaa tunteidemme kautta.

Maailman tulkintaa rajaa oman maailman rajat, sulkeva subjektiivisuus:

En tulkitse enkä kuvaile sinun maailmaasi enkä kenenkään muun, vain omaani.

Minun on ilo tulkita Rafael Donnerin maailman verbalisointia, omaelämäkerrallista esseetä Ihminen on herkkä eläin (Teos & Förlaget 2018).

Alku- ja loppusanojen väliin mahtuu 14 tuntein nimettyä lukua. Valituista tunteista monet kalskahtavat negatiivisilta, mukana ovat esimerkiksi heikkous, yksinäisyys, häpeä, ylpeys, katkeruus, itsekkyys ja huoli. Luontevasti Donner siirtyy luvusta toiseen kytkien luvussa käsiteltyä tunnetta seuraavan luvun näkökulmaan.

Tunnetaival vie kertojan elämänkulun katselmukseen. Donner kertoo itselleen käänteentekevistä tilanteista ja tuntemusten alkukodista. Mukana on konkreettinen alkukoti eli perhe ja isä, varsinainen iso D. Kukaan ei voi lähtökohdilleen mitään –  Rafael on voinut vain vaihtaa etunimensä, oman identiteettinsä risukkoisen häpeänpesän.

Ihminen on herkkä eläin.jpg

Esseetekstin kertoja luistelee liukkaasti yksityisestä yleiseen pohdintaan elämään vaikuttavista asioista. Kertoja on humaanilla asialla, hän on emansipoitunut ja hahmottelee rajojaan empaattisesti. Hän on myös suhteellisuudentajuinen: hän katsoo maailmaa valkoisen, sosioekonomisesti pärjäävän valkoisen miehen silmin.

– ehkä olen liian tietämätön, liian nuori ja vapaa ja etuoikeutettu. Sille en mahda mitään.

Ihminen on herkkä eläin riisuu minut aseista välittömyydellään, sivistyneensujuvalla sanomisen tavalla. Kirjasta voi ehkä sanoa, ettei siinä ole ainutlaatuisia ajatusrakennelmia. Miksi minä tuollaisen tähän tempaisen? Ei ole mitään syytä sanoa niin, sillä teemat, pohdinnat ja johtopäätökset ovat kertojan kirjoitusaikaisen elämänvaiheen aikana hahmottuvia, hänen maailmassaan omia ja subjektiivisesti ainutlaatuisia. Ne ovat vastustamattoman vilpittömästi avattu. Hän saa minut kiinnostumaan, elämään mukana. Ja hän saa minut ilahtumaan, kun kirjan tunneskaalassa päästään uskoon, joka on toivoa maailmojen jakamisesta ja jatkamisesta.

– –

Rafael Donner
Ihminen on herkkä eläin. Omaelämäkerrallinen essee
suomentanut Laura Jänisniemi
Teos & Förlaget 2018
essee
207 sivua.
Lainasin kirjan kirjastosta.

Muualla mm. Lukuisa, Marjatan kirjat ja Omppu.

2 kommenttia

Kategoria(t): Esseet, Kirjallisuus

2 responses to “Rafael Donner: Ihminen on herkkä eläin

  1. Paluuviite: Kirjailijoita kauppakeskus Kaaressa 12.5.2018 | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

  2. Paluuviite: Rafael Donner: Ihminen on herkkä eläin – Kosminen K

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s