Pihla Hintikka: Hetken Pariisi on meidän

Pihla Hintikan esikoisromaanissa toimitaan otsikon osoittamana Pariisissa, joskin lyhyt hyppäys vie Hailuotoon: Hetken Pariisi on meidän (Otava 2020). Kirjan henkilöt elävät omia käännevaiheitaan, joihin vaikuttaa se, mitä maailmassa tapahtuu. Pinnan alla piilevät #meetoo, pakolaistilanne ja suurkaupunkien terrorismiuhat.

Romaani seuraa kolmea naista Pariisissa. Elena on nelikymppinen, arvostettu galleristi, kolmekymppinen Ines kipuilee juorulehden toimittajana ja parikymppinen Alma syttyy mallimaailman tähdeksi. Tieten tahtoen ilmoitan henkilöiden iät ja ammatit, sillä niillä on merkitystä. Kirja kuvaa eri-ikäisten naisten asemaa kovan kilpailun aloilla, joissa suhteet, tyyli ja ulkonäkö vaikuttavat etenemiseen.

wp-1592455999376.jpg

Hetken Pariisi on meidän tuo metropolimeininkiä ja muodikkuutta kirjallisuuteemme. Taide- ja lehtimaailmasta on paljon kirjoja, mutta muoti- ja mallitouhuista ei niinkään. Niin pinnallinen minäkin olen, että harhaudun välillä pohtimaan, onko kyse viihdekirjasta vai mistä. Eihän se ole aiheesta kiinni! Ja on romaanissa viihdemäisyyttäkin, ehkä eniten Ineksen ja Alman tarinoiden alkuvaiheissa, mutta moinen karisee matkan varrella – ehkä Ineksen osuudessa ihan lopuksi viihdevibat palaavat.

Vaivihkaa luodaan naisten löyhät yhteydet toisiinsa kerronnalla, jossa naisten tarinat vuorottelevat. Virkistävää minäkerronnan valta-aikana on se, että kerronta etenee hän-muodossa. Kiinnostavinta romaanissa on tapa katsoa henkilöitä. Kerronta kulkee ulkoisen ja sisäisen rajapinnoilla, mikä pitää lukuvireen yllä. Henkilöiden tilanteeseen on ote, mutta maltetaan: kaikkea ei kerrota heti. Lukijalle jää päättelemistä henkilöiden satuttavimmista haavoista.

”Almaa kouraisi vatsasta. Ehkä hän oli tehnyt itselleen karhunpalveluksen. Ehkä hän oli seonnut. Ehkä hän ansaitsi tämän kaiken. Kysymykset tulvivat päälle, ja hän oli hukkua niiden alle.”

Terävästi romaanissa on tilanteita, joissa kirjan naisten ammattialojen sovinismia ja hyväksikäyttöä raapaistaan. Raapaisu tarkoittaa myös sitä, että romaanissa on todella paljon aihelmia. Taitaa olla ehkä liikaa, sillä jokaisella naisella on työn lisäksi suhdepulmia ja ympärillä paljon henkilöitä, ja niissä on sellaista, johon paneutuminen syventäisi otetta. Esimerkiksi feministiryhmästä irtoaisi lisää, samoin pakolaiskysymyksestä, hyväksikäytön eri muodoista – ja niin edelleen.

Vaikutan siis hivenen varaukselliselta, mutta kyllä kirja on rakentunut niin, että se vetää mukaansa. Päähenkilöissä riittää seurattavaa, ja siksi ahmattina luin romaanin yhteen kyytiin.

Pihla Hintikka
Hetken Pariisi on meidän
Otava 2020
romaani
317 sivua.
Sain kirjan kustantajalta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s