Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 4

Riad Sattoufin omaelämäkerran neljäs osa on melkoinen järkäle sarjakuvaksi. Tulevaisuuden arabi 4 (WSOY 2020) on suoraa jatkoa aiemmille osille, joissa ranskalais-syyrialainen kolmilapsinen perhe asuu välillä äidin ja isän maissa, välillä arabi-isä on mukana kotikuvioissa, välillä ei (juttuni osista 1, 2 ja 3).

Sattoufin sarjakuvaromaanien idea on oman kasvuprosessin kuvauksen lisäksi kaksikulttuurisen perheen vaiheiden ja jännitteiden tallennus. Neljännessä osassa painottuu Riadin teini-iän lähestyminen, sillä pojalla alkaa olla silmää muullekin kuin sarjakuville tai tietokonehaaveille. 1990-luvun taitteen länsimainen nuorisokulttuuri taistelee pojan mielessä tilasta kahden kotikulttuurin rinnalla.

En juurikaan puutu Sattoufin kuvakieleen. Se on pysynyt samanlaisena sarjan kaikissa osissa, eli hahmot ovat simppelit mutta ilmeikkäät, myös tekstaus on selkeää, ja hauskasti lisähuomiot erottuvat kaunokirjoituksena. Pelkistettyä värimaailmaa tehostavat perusvärit punainen ja vihreä. Mielenkiintoista on se, että Ranska-osuuksien taeemaväri on vaaleansininen, arabielämän vaaleanpunainen.

Arabielämä ei todellakaan ole sisällöltään vaaleanpunaista. Kulttuurin painostavat puolet erottuvat mustanpuhuvina, etenkin rasismi, sovinismi ja väkivalta ahdistavat. Ei siinä kaikki, sillä Riadin koulukokemukset Ranskassa täyttyvät yhtä syrjivistä ja väkivaltaisista kokemuksista kuin Syyriassakin.

Sisällössä vilisee ikäviä, ilkeitä tyyppejä sekä vaikeita ja hämmentäviä tilanteita. Valonpilkahduksena välähtävät äidinäiti miesystävineen ja tavallaan symppis vaikkakin yksioikoinen äidinisä. Lisäksi äiti pysyy tukena ja turvana, vaikka elämä on raskasta.

Minä koen Sattoufin sarjakuvan yrityksenä käsittää isän persoonaa ja toimintaa. Okei, myönnän houkutuksen kallistua rasismiin. Aika käsittämätön on törkeyksiä, valheita ja luulotteluja laukova isukki, enkä saa selville, mikä on häiriintynyttä persoonaa ja mikä kulttuurin painolastia. Minun täytyy yhtyä Riadin äidin ihmettelyyn, miten Sorbonnen yliopistosta valmistunut historian tohtori muuttuu takapajuisen ennakkoluuloiseksi ja muut tuomitsevaksi hihhuliksi: ”Olet raivostuttava rukouksinesi ja taikauskoinesi. Olit niin kovin nykyaikainen, mutta katso nyt mitä sinusta on tullut!”

Neljäs osa loppuu dramaattisesti, ja toivottavasti sarja jatkuu, jotta auki jäänyt asia selviää. Muutakin kutkuttavaa on. Sattoufin kirjat pakottavat miettimään länsimaisen ja arabikulttuurin eroja suhtautumisessa (perhe)elämään, lastenkasvatukseen, tasa-arvoon, koulutukseen, uskontoon, oikeaan ja väärään sekä suvaitsevaisuuteen. Ei ole helppoa! Kylläkin kuohuttavaa ja kiinnostavaa.

Riad Sattouf

Tulevaisuuden arabi 4. Lapsuus Lähi-Idässä (1987 – 1992)

WSOY 2020

sarjakuva

280 sivua.

Lainasin kirjastosta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): sarjakuva

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s