Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

Halusin hetkeksi paeta nykyhetkeä, sillä maailmantapahtumat ahdistavat. Valitsin eskapismiksi Ann-Christin Antellin uutuusromaanin Puuvillatehtaan perijä (Gummerus 2022).

Antellin esikoisromaani Puuvillatehtaan varjossa viehätti 1800-luvun lopun Turku-kuvauksella. Historiaviihde tuntui häneltä luontuvan lajityypillisesti: romaanin nuorta Jenny-leskeä piiritti muutama potentiaali sulho, vaikka ensi kohtaamisesta lukija tiesi, kuka on se oikea, mutta mutkia täytyi olla matkassa, kunnes pari sai toisensa. Pääjuonta ryyditti aikaan sopivat sivujuonteet, joissa oli myös yhteiskunnallisia sävyjä.

Ja resepti toimii taas. Jenny on onnellisesti naimisissa Ruotsin puolella, joten siitä ei ole draamaa repiä. Siksi pääosassa on ensimmäisestä osasta tuttu Martta, soreaksi neidoksi kasvanut Jennyn adoptiotytär. Eli päähenkilöksi tämän lajin kirjoihin tarvitaan uusi, tomera, kunnollinen naimaikäinen neito, jotta kutkuttavalle romantiikalle aukeaa asianmukainen tila. Kaavan mukaan viehättävän Martan sielunrauhaa häiritsee useampikin mies. Ja tokihan me lukijat taas ensi kohtaamisesta tiedämme, kuka on se oikea.

Martta palaa Turkuun, koska pikkuveli Matti aloittaa siellä lyseon. Muu perhe jää Ruotsiin. Solahtaminen seurapiireihin käy kankeasti, mutta vanhat tuttavuudet päivittyvät nopeasti. Martan sivutoimisesta kirjastotyöstä aukeaa romaanissa mukava aikaikkuna kirjastotoiminnan alkuaikoihin. 

Yhteiskunnallinen jännite tuntuu: Venäjän sortovuodet painavat, ja työväenaate on nousussa. Juonijuurta riittää kaikesta tästä, sillä niin Martta kuin pikkuveli-Mattikin osallistuvat vastarintatoimiin. Barkerin puuvillatehdas edustaa kirjassa sitä, miten erilainen se on omistajille ja työläisille.

Kiinnostavin draaman aihe tulee Martan köyhien ja kurjien lähtökohtien ristiriidasta nykytilaan, jossa hän veljineen saa nauttia vakavaraisuudesta hyvämaineisen porvarissuvun ottolapsina. Tätä ounastelinkin ensimmäisen romaanin jälkeen. Martta joutuu ratkaisemaan, kenen joukossa seisoo ja ollako menneisyydestä avoin ja hyväksyä se vai hävetä ja piilottaa tausta.

Tilannetta hämmentää myös seurapiirien kyräily. Olen seurannut HBO:lta epookkisarjaa Gilded Age, jossa pääteemana on vanhojen porvarispiirien ja nousukkaiden ristiriita. Samaa henkeä on Antellin romaanissa. Martta on taustansa vuoksi vaarassa joutua Turun kerman hampaisiin. Lisähämmennystä Martalle aiheuttavat rikas liehittelijä ja työläistaustainen, sydäntä muljauttava komistus.

En kokenut saavani juurikaan uutta tai hätkähdyttävää, kun kuljin Puuvillatehtaan perijän seurassa. Vaan ei se haitannut. Sain viihtymisen hetken, sillä Turku lähiympäristöineen siirtyy elävästi kirjan sivuille, juoni kulkee sukkelaan ja romanssi etenee asiaankuuluvan vitkastellen. Antell on luotettava kertoja, aiheensa hallitsija. Jokusen kerran olin herätä todellisuuspaosta, kun Venäjän sortotoimia ja suomalaisten vastatoimia kuvattiin – se muistutti historian ja nykyhetken yhteyksistä. 

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä, Gummerus 2022, 221 sivua eKirjana. Luin BookBeatissa.

2 kommenttia

Kategoria(t): Romaani

2 responses to “Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

  1. Anki

    Tämän voisi kyllä lukea, ensimmäinen osa oli oikein viihdyttävä heinäkuun helteissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s