Päivittäinen arkisto: 12 kesäkuun, 2016

Dekkarivinkit kesälle 2016

img_3223Dekkariviikon loppuhuipennukseksi kokoan jännityssuosikkini tämän vuoden alkupuoliskon lukulistalta. Karsin ja seulon viisi kärjestä – tekijänmukaisesti aakkostettuna. Pari listauksen kirjoista olen esittellyt dekkariviikon aikana, muut postaukset on ilmestynyt keväällä. Ja kaksi kirjaa pääsi toukokuun lopussa kesälukemistovinkkaukseeni – toistoa ei voi välttää.

Dekkareita luen ajanvietteeksi, mutta suosikkejani ovat yleensa jännärit, joissa on kiehtovia henkilöhahmoja. Huomaan sarjakirjojen viehättävän, sillä niissä päähenkilöt syventyvät: seuraan heidän kehitystään. Parhaimpia ovat dekkarit, joilla on annettavaa kielellisesti ja kerronnallisesti. Pelkkä juoni ei minulle riitä. Plussaa on yhteiskunnallinen näkemys, joka siilautuu tekstistä saarnaamatta mutta paljastavana.


Fiminauha kohtalon käsissäFlavia de Luce, kauhukakara sotienjälkeisestä brittimaalaiskartanosta! Miten mojovasti Alan Bradley onnistuukin saamaan tekstiin pikkuvanhan lapsen besservisseriyden, viattomuuden ja riipaisevan yksinäisyyden! Mukana on huumorihippusia, vanhanajan jännitysjuonikuviointia ja rappiokartanoromantiikkaa. Sarjan neljäs osa Filminauha kohtalon käsissä (Bazar 2016) kertoo joulumyräkästä ja poikkeuksellisen vilkkaasta seuraelämästä konkurssin partaalla pyristelevässä kartanossa. Flavia on virkeässä vedossa kemistikokeiluissaan ja päättelyketjuissaan. Kerrassaan viihdyttävää.

Metro2Metro on ohittanut kauhukakaraiän: nuori nainen on parikymppisensä jo juhlinut mutta rebelliys elää siinä missä kostokin. Hän ravistaa spreypurkkiaan ja suihkaisee ravisuttavaa jälkeä kotkalaisiin kontuihin. Kontu, hmm: dekkarissa saa tavata kotkalaisia hobitteja, myös verrattoman kauhujen talon Kouvolan suunnalla. Jari Järvelän Metro-sarjan päätösosassa Tyttö ja seinä (tammi 2016) Metro vie jääräpäisesti päätökseen sen, mikä alkoi ja jatkui osissa Tyttö ja pommi (2014) sekä Tyttö ja rotta (2015). Tuloksena on rajua menoa, jossa on romanttinen alavire. Graffitikulttuurikuvauksiin kätkeytyy myös yhteiskunta-asiaa.

Kenenkään ei pitänyt tietääRenee Knightin esikoisdekkari Kenenkään ei pitänyt tietää (Otava 2016) pyöräytti dekkarikevätkauden kiihkeästi käyntiin. Kuvittelen olevani kouliintunut dekkarilukija, mutta Knight onnistuu yllättämään ja jujuttamaan juonenkuljetuksella. Pidän kirjan henkilökuvauksesta, joka antaa liikkumatilaa lukijan kuvittelulle. Kuvatut kohtalot jättävät jälkiä, kirjan teho ei perustunut vain rikosten paljastumiseen vaan jälkivaikutuksiin. Salaisuuksilla, väärinymmärryksillä, vihalla ja häpeällä on pitkät jäljet.

CamilleAlex (2015) aloitti ja Camille (Minerva Crime 2016) lopetti Pierre Lemaitren dekkaritrilogian suomennokset. Duo toimii tehokkaasti. Camille on pikkuruinen etsivämies, jolla ei ole ollut onnea rakkaudessa. Vaikka poliisiporukan asetelmissa on monessa dekkarissa tutuksi tulleita asetelmia ja jännitteitä, Lemaitre on ammattimies kertomaan henkilöiden sisäisestä elämästä ja ihmissuhteiden kiemuroista. Camillen alun pahoinpitelymeno meinasi hyydyttää lukemiseni, mutta onneksi en jättänyt kesken. Poliisiromaani yllättää käänteillään ja kouraisee henkilökohtaloillaan.

Hyisiä aikojaFred Vargas se vain osaa vinksauttaa dekkarihenkilönsä etukenoon lukulistalleni. Taituri taitaa kerronnan keinot kaapata kimppaan, siinä se. Sarjakirja tämäkin, jo seitsemäs osa komisario Adamsberg –sarjaa: Hyisiä aikoja (Gummerus 2016). Komisario Adamsberg on ehkä entistä hämärämmässä henkisessä tilassa, mutta yhtä kiehtova kuin ennenkin. Mytologian ja menneen paino harteillaan hän sekoittaa koko ryhmänsä. Kahdeksatta osaa odotellessa.


Dekkarivikolla julkaisin jutut myös Karin Erlandssonin, Kati Hiekkapellon, Donna Leonin ja Dolores Redondon uusimmista dekkareista. Kesälukupinossa odottavat  Jussi Adler-Olssenin, Virpi Hämeen-Anttilan, Håkan Nesserin ja Vera Valan uusimmat sekä jokunen esikoisuutuus.

Dekkariviikon emännöi Oksan hyllyltä -blogi. Siellä on linkit viikkoon osallistuneisiin blogeihin.

 

2 kommenttia

Kategoria(t): Dekkari, Kirjallisuus, Listaus

Blogger Recognition Award

Kirsi Maarit (Kaikkea kirjasta), Maisku (Täysien sivujen nautinto) ja Jonna (Kirjakaapin kummitus) lähettivät minulle lähes samanaikaisesti saman haasteen – ja siihen vastaan. Koska sain palkintopostausponteen kolmesti, laadin sen kunniaksi verbaalin (vaikka maallisen) kantaatin seuraavat ohjeet täyttäen:

Award1Ohjeet palkinnonsaajalle:

  1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
  2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.
  3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
  4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
  5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.

 

Ma kirjabloggaaja, kultturelli tekstitagaaja

Kuulen haasteet: bloggamisesta kirjoita!
Milloin aloitin? Oi aikoja noita!
Voisinkin loihtia postausmuistelon:
jo viisi vuotta siitä on,
kun kulttuuripohdintoihini tahtia hain,
ja mainion harrasteen sain.

Ma toiminnallisen mediakasvatuksen opinnoissa käyskentelin,
somettamista selvitin, bloggaamista pohdin ja kokeilin,
testimielessä Tuijatan tein
– pikkusormesta sydänlihakseen se vei, samantein.

Oi, mikä onni on yhdistää elinikäiset ilot,
lukemisen ja kirjoittamisen leijuvat kilot.
Luulin olevani kirjabloggaajana ensimmäinen
– mikä tietämätön menninkäinen!
Vaan totesin: yhteisö iso kirjoista bloggaa,
sen osa olla onnekas saa.

Sa (kirja)bloggauksesta haaveileva:
anna palaa, sanasesi sanova.
Tee niin kuin tahdot, omalla kyydillä,
kunnioita teoksia sanalla, vapaalla tyylillä.
Sano niin kuin voisit tehdä sen livenä YLE:llä.
Ei eteenpäin vie, jos vain mollaa,
ei sekään, jos kaikki on oolalaa.
Se on mottoni mun.

Jos joku luulee, että lamaannun,
vaikkei lukijoita ole mulla satoja, monta.
Ei se ole onnetonta.
Tallennan postaten kirjaelämykseni muistiin.
Ja voi, ihastun niin,
kun joku juttujani lukee
ja kommentein aatoksiani tukee
tai lähettää sanasen oman,
soman, tai eri kannan aukottoman.

En mainitse kymmentä kollegaa,
sillä Award-ketju taitaa jo lagaa,
koska monet ovat jo jättäneet haasteen taa.
Koitan kuitenkin kepillä jäätä,
siis ota palkintohaaste ja kirjoittaa päätä
(ja lue tolkulliset jutut heiltä,
jotka mut suistivat järkipostauksen teiltä –
eli tsekkaa haastajat Jonna, Kirsi Maarit ja Maisku):

haastan Kulttuuri kukoistaa -blogin ja Kirsin Book Clubin, jossa on kymmenkunta kirjoittajaa, sekä blogin Oksan hyllyltä.

Award

10 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus