Päivittäinen arkisto: 14 huhtikuun, 2018

Anniina Tarasova: Venäläiset tilikirjani

Esikoisromaanissa Venäläiset tilikirjani (Gummerus 2018) liikutaan Pietarissa ja liike-elämässä. Anniina Tarasova on löytänyt tuoreen aiheen: nuori nainen firman sisäisenä tarkastajana.

Murjottava turkulainen poikaystävä ei vaa’assa paljon paina, kun uraylennykseltä vaikuttava komennus Pietariin käynnistyy. Kaupunki on Reijalle ennestään tuttu, ja siellä on paljon kiinnostavaa kuten väristyksiä aiheuttava komistus. Firman tilien setviminen ei etene mutkattomasti, ja lisäksi Reijaa alkaa vaivata kadonneen työntekijän tapaus. Reijalle sattuu ja tapahtuu sikari suupielessä ja skumppalasi kädessä.

Heitin laukussa lämmenneen piccolo-pullon skumppaa jääkaappiin ja avasin asunnon molemmat ikkunat. Huoneeseen tulvi kesäillan ääniä, kantosiipialusten tööttäilyä Nevalta ja raskasta pakokaasua. Epämääräisen vihreä ja suloinen Aura-joki tuntui taas kaukaiselta, samoin painajaismainen junamatka. Turun Tovereiden putkikassista paljastui Shaun White -lumilautailupeli ja matkailulehden Alpit-numero.

Humautan heti alta pois lievät nillitykseni kuten sen, että kirjan käynnistys venyy turhan pitkäksi. Jokunen tapahtumaketju jää kesken tai ne arvaan helposti. Edellisistä seikoista huolimatta tähdennän, että Venäläiset tilikirjat on kelpo seikkailu.

Venäläiset tilikirjani

Kirjan kirpakka chick lit -henki haisee raikkaalta. Siitä pidän eniten, kun taas jännitysjuonteet eivät ole niin tehokkaita. Minut saa tämän viihdytyskirjan puolelle eritoten kieli ja kerronta. Reijan rento, toimelias ote siirtyy tapahtumista kerrontaan.

Siispä toivotan Raija Wernin tervetulleeksi viihdekirjallisuuden naiskaartiin. Virkistyn suoraviivaisesta rempseydestä ja inhimillisistä toilailuista. Ehkä jatkoa seuraa.

Raja-asemalla venäläiset tilikirjani alkoivat tuntua yhä kurantilta tavaralta kuin auringossa nuhjaantuneet philadelphiajuustosushit. En silti voinut olla vilkaisematta bussin takaikkunasta taivaanrantaa, jossa Pietari hehkui lilana.

– –

Anniina Tarasova
Venäläiset tilikirjani
Gummerus 20-8
viihderomaani
469 sivua.
Sain ennakkokappaleen kustantajalta.

Muissa blogeissa mm. Kirja vieköön!, Kirjakko ruispellossaKulttuuri kukoistaa ja Satuilualusta,

5 kommenttia

Kategoria(t): Hömppä, Kirjallisuus, Romaani