Päivittäinen arkisto: 23 toukokuun, 2018

Ilmar Taska: Pobeda 1946

PobedaViro viettää 100-vuotisjuhlaansa, ja vuosien määrään lasketaan myös Neuvosto-aika. Synkän punavallan alkukautta kuvaa Ilmar Taskan romaani Popeda 1946 (WSOY 2017).

Romaanin keskiössä on pikkupoika, joka lumoutuu upea autosta ja autoa ajavasta komeasta sedästä Pojan kautta setä iskee kyntensä pojan perheeseen, kansanvihollisiin. Perheen hajoamisen seurauksena poika päätyy äidin siskon Johannan hoteisiin. Neuvosto-Viron silmissä Johanna on epäilyttävä brittirakastetun vuoksi.

Juonenmutkia kuljetaan eri näkökulmin. Etenkin pienen pojan näkökulmasta kerrottuna Pobedan kyyti kylmää. Jälleen kerran onnistuu se, että lapsi kuvailee viattomasti ja aikuinen lukija tulkitsee vaaran paikat, joita lapsi ei huomaa. Olen vaikuttunut traagisen tarinan lopusta. Siinä Johannan strategia onnistuu – melkein. Viime sivuille saakka saan surra lapsen asemaa poliittisessa pelissä. Ja saan surra sitä viimeisen pisteen jälkeenkin.

Pobeda-sedän osuus ei oikein vakuuta, sillä aivopesty mies jää yksiulotteiseksi. En silti pysty hykertelemään ”paha saa palkkansa” -ratkaisusta, sillä tiedän: Pobedan kuskiksi löytyy aina toinen jahtaamaan kanssakansalaisia. Juoniaineksena Pobeda-setä on osoitus siitä, miten poliittisessa koneistossa kuka tahansa milloin tahansa voi menettää asemansa.

Pobeda 1946 vie aikamatkalle ja jättää jäytäviä kysymyksiä. Miten paljon Virossa sodan ja sen jälkimaininkien jäljiltä jäi sotaorpoja? Miten se on vaikuttanut virolaiseen yhteiskuntaan? Miten on vaikuttanut vainoharhainen vakoilukulttuuri? Entä se, että väkeä pakkosiirrettiin Viroon? Vaikka olen tiennyt neuvostoaikaisesta kurimuksesta, romaanin jälkeen tietoon sekottuvat tunteet, eli kaunokirjallisuuden voima on taas osoitettu.

Sen totean vielä, että kirja sopii mainiosti kuunneltavaksi äänikirjana. Juonenkuljetus saa romaanin tuntumaan trilleriltä. Mielenkiinnolla odotan, mitä Taska ja Sofi Oksanen keskustelevat muun muassa Pobedasta Helsinki Litissä 25.5.2018.

– –

Ilmar Taska
Pobeda 1946
suomentanut Jouko Vanhanen
WSOY 2017
8 t 46 min, lukija Jukka Pitkänen.
Kuuntelin äänikirjana BookBeatissa.

Liitän kirjan Rakas Viro -haasteeseen.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus