Laura Lähteenmäen romaani Sitten alkoi sade (WSOY 2019) miellyttää henkilökeskeisenä romaanina. Kirjailijan psykologista otetta verrataan lievetekstissä Eeva Joenpeltoon. No mikä ettei. Lähteenmäki pitää hyppysissään niin juonen kuin henkilöiden elämänkohtalotkin.
Pidän päähenkilönä eläkeikää lähenevää Paulaa, vaikka romaanissa on toinenkin pääkertoja, ihmiskauppauhri Ojó. Alkupuolella haeskelin hapuillen yhteyttä raskaana olevaan Ojón, joka pakoilee sutenööriään ja päätyy Afrikasta Espanjaan viiniä tissuttelevan suomalaisnaisen hoteisiin. Tarinat linkittyvät vähitellen ja tuovat romaanin ystävyysteemaan oman ulottuvuutensa.
Ystävyyden lisäksi kirjassa pöyhitään perhesuhteita, etenkin isoäiti-ikäisen näkökulmasta. Tykästyn Paulan hahmoon. Hänessä on jotain aavistuksen sirkkamaista (ks. Juttuni Anni Saastamoisen Sirkka-romaanista), ei ihan yhtä koomista mutta virkistävästi omanlaista, sosiaalisesti kömpelöä tuumailijaa. Paulaan ei enää vanha, tuttu terapeuttihomma iske, ja mennyt elämä vaivaa – niin menetetty mies kuin ystäväkin. Etenkin vaiettu, vanha ystävyys vaivaa, vaikka uusikin on tuloillaan.
Paulan tekee mielenkiintoiseksi myös se, että romaani tuo tullessaan hienosti aihepiirin, josta ei ole paljon kirjoitettu. Se ei ole uutta, että äidin suhde aikuiseen tyttäreen ja aika vieraaksi jääviin lapsenlapsiin ei ole mutkaton, mutta tuoretta on tapa, miten kuvataan Paulan ajatuksia tyttären erosta:
”Ei ole helppoa mukautua toisen ihmisen aiheuttamaan melko sattumanvaraiseen muutokseen ja muuttaa omia tapoja, ajatuksia ja puheita sen myötä.”
Paula on kiintynyt tyttärensä mieheen Kasperiin, ja ero tietää myös Paulalle eroa vävystä. Sitä ei aina tule otettua huomioon, miten laajalle toisten ihmissuhdepäätökset vaikuttavat. Paula valottaa sitä kiinnostavasti:
”Mutta on myös niin, että he ovat tunteneet kaksikymmentä vuotta. Se on puolet Kasperin elämästä ja kolmasosa Paulan. On oikeastaan kummallista, etteivät he enää tapaa. Yhtenä hetkenä he häärivät keittiössä rinnakkain, toisena hetkenä Kasperista ei sanota sanaakaan.”
Minulle Lähteenmäen romaani paranee edetessään. Siihen on kyllä pakattu paljon aineksia, mutta kyllä kerronta jaksaa kantaa ne. Siksi Sitten alkoi sade -kirjasta kehkeytyy miellyttävä lukukokemus, joka perinteiseen tapaan vie kertojen pään sisään ja paljastaa ajatusten ja tekojen taustoja. Tarkoitan siis sitä, että kerrontatapa ja näkökulmat miellyttävät, aiheet eivät ole siloisia tai siloteltuja. Tarinointi uskoo taitekohtien tarkoitukseen ja niissä toivon mahdollisuuteen.
– –
Laura Lähteenmäki
Sitten alkoi sade
WSOY 2019
romaani
317 sivua.
Lainasin kirjan kirjastosta.
Muualla: Leena Lumi ja Kirja vieköön!
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 
Tykkäsin tosi paljon kirjasta. Kahden erilaisesta kulttuurista ja maasta tulevan ihmisen tarinoiden linkittäminen voi olla haasteellista, mutta tässä linkittäminen onnistui raikkaalla tavalla.
Hyviä ajatuksia vanhenemisesta, työelämästä luopumisesta ja uusien mahdollisuuksien löytämisestä.
Mai, hyvin kiteytät romaanin! Jotenkin lepuuttaa luettavaa vaikkakaan aiheet eivät olleet levollisia.
Kaikilla meillä on mörköjä kaapissa puhtoisen fasaadin takana. Konstailematonta ja arkista kerrontaa. Olen äänikirjanoviisi, ehkä se vaikutti latistavasti kokemukseeni. Lukija lausui mielestäni Ocho eli kahdeksan espanjaksi. Mutt kait se sittenkin on Ojó!
Niin se on lukujen alkuun präntätty. (Minulla on aina probleema vieraitten nimien kirjoittamisessa, jos vain kuuntelen.) Vaan ei haittaa kirjoitusasu ymmärrettävyyttä! Ja kyllä: muoto vaikuttaa kokemukseen.
Tämä romaani parani kovasti siinä kohtaa kun tarinat yhdistyivät! Toinen tärkeä pointti minulle oli äiti-tytyär -suhde. Minulla se oli vuosikymmeniä tosi vaikea ja päätin oman tyttäreni kanssa toimia kaikessa toisin kuin oma äitini, kun olin villiemmilläni teininä. Tyttäreltä paras kiitos: Äiti, jos minulla on joskus tytär, teen samoin kuin sinä kanssani♥ Minä olin niin isän tytär, että ei voi uskoakaan.
Elleivät tarinat olisi lomittuneet toisiinsa noin luontevasti, kirja olisi ollut ihan eri.
♥♥
Minullakin lukuvaihde muuttui, kun ymmärsin tarinoiden yhteydet. Terveisin toinen niin isän tyttö kuin olla voi 🙂
Paluuviite: Naistenpäivän 2020 tärppilista | Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Olin vähällä jättää kirjan kesken heti alkuunsa. En mitenkään osannut pitää Laura Lähteenmäkeä nykyajan Eeva Joenpeltona. Vertailu on paitsi turhan ylistävä, myös epäreilu nuorta kirjailijaa kohtaan.
Pidin teoksen henkilökuvauksesta joidenkin henkilöiden väsyttävästä tyypittelystä huolimatta, mutta juonenkuljetus Espanjassa oli rasittavaa. Loppu oli kuin pakolla tehty ja latistava.
Hienoa oli, ettei selitetty liikaa. En osannut sijoittaa afrikkalaista tyttöä oikeaan ympäristöön ennen kuin tuli viittaus Sambisan metsästä. Klikkasin ja eteeni vyöryi Nigeria ja Boko Haram.
Ritva, kiitos kommentista. Minuun vetosivat etenkin eläköityvän henkilön tunnot.
Paluuviite: Seitsemän kirjaa ystävyydestä | Tuijata. Kulttuuripohdintoja