Vuoden 2019 aikana julkaisen juttuja selkotekijöistä.
Blogiartikkelit ilmestyvät kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona,
ja sarja alkoi helmikuussa.
Selkotekijäesittelyn jälkeen on yhden selkojulkaisun esittely.
Sarjan aloitti Johanna Kartio.
Nyt vuorossa on Pertti Rajala.
Sarjan esittely ja selkokirjojen lukuhaaste: katso tästä.
Pertti Rajala, kuka olet?
Olen kohta jo 65-vuotias, lähtökohdaltani kehitysvammaisten erityisopettaja. Tein 30 vuotta työtä yhdessä vammaisten kanssa, ja työurani viimeiset 10 vuotta toimin Satakunnan maakuntajohtajana. Nyt on menossa kolmas elämänvaihe, ja sitä vietän tietokirjailijana.
Miten sinusta tuli selkotekijä?
Siihen vaikutti työni ja koulutukseni. Opiskelin erityispedagogiikkaa, ja yhden asian silloin opin: kieli on tekijä, joka syrjäyttää yhteisestä elämästä. Jotta siihen voi vaikuttaa, maailman pitää muuttua, ja siksi nousi ajatus kielen muuttamisesta. Tein 1980-luvun alussa graduni kielen yksinkertaistamisesta, ja samaan aikaan sain ideoita Ruotsista, jossa selkokieltä ja selkokirjallisuuttaa kehitettiin. Onnellisia sattumia. Jos lasketaan yhteen kaikki selkojulkaisut, joissa olen ollut mukana, olen tehnyt yksin tai ryhmän jäsenenä 100 printtiselkokirjaa ja 2 verkkokirjaa.
Miksi olet selkotietokirjailija?
Tietokirjoihin innostuminen lähtee kahdesta suunnasta. Jo opettajan työssä huomasin, miten vähän on helposti ymmärrettävää tietomateriaalia lievästi kehitysvammaisille ja vanhuksille. Olen historiafriikki, joten historia-aiheet sopivat minulle. Näin saan yhdistettyä historiakiinnostukseni selkokirjatarpeeseen.
Tietokirjan kirjoittaminen on luova prosessi, ja se sopii minulle. Nautin tiedon keräämisestä ja aineiston muuttamisesta helpoksi kieleksi. En tunne kaunokirjallisuuden kirjoittamista omakseni, mutta mukauttaminen on eri juttu. Koen klassikot läheisiksi, ja olen mukauttanut monia kirjoja Raamatusta Kalevalaan, Aarresaaresta Viidakkopoikaan. Pidän tärkeänä sitä, että selkokielen käyttäjät saavat tietokirjojen lisäksi kokemuksia maailmankirjallisuuden klassikoista.
Mikä kirja on suosikkisi omasta tuotannostasi?
Helmi Haapasen sisällissota (Työväen sivistysliitto 2012), siinä on mukana omakohtaista tunnetta. Kirjassa on paljon todellisia tapahtumia ja tietopohjaa mutta faktan lisäksi fiktiivistä ainesta. Helmi oli tätini, ja nauhoitin nuorena hänen tarinoitaan entisistä ajoista. Ne ovat olleet kirjan pohjana. Historiainnostukseni syntyi hänen tarinoittensa kautta.
Toisaalta voin sanoa, että suosikkini on aina kirja, joka on tekeillä. Siihen uppoutuu, ja se on silloin kaikki kaikessa.
Mitä selkokirjaa suosittelet juuri nyt?
Kehottaisin ihmisiä lukemaan Sisällissota-kirjani, vaikka muistovuosi on ohi. Kaikkien Suomessa asuvien on syytä tietää, että täällä on tapahtunut karmeita asioita, mutta tärkeintä on sodasta selviäminen ja kehittyminen demokraattiseksi tasavallaksi, jossa voidaan hyvin. Ajattelen esimerkiksi maahanmuuttajia, joilla on sotakokemuksia. Suomen nykyinen tilanne antaa uskoa, toivoa ja lohtua. Omista kirjoistani suosittelen myös mukautustani Mika Waltarin romaanista Komisario Palmun erehdys, koska siinä on jännittävä tarina, ajankuvaa vanhasta Helsingistä ja se on suomalainen klassikko.
Muista selkokirjoista kiinnostavina juuri nyt pidän Satu Leiskon fantasiaromaaneita. Ne ovat hieno ja rohkea avaus selkokirjallisuuteen.
Selkokirja tutuksi: Sisällissota
Pertti Rajala on aiemmin kirjoittanut selkokirjat Talvisota ja Jatkosota, joten jatkoksi sopii Sisällissota (Avain 2017). Kirja etenee sodan vaiheiden mukaan niin, että aluksi kerrotaan tausta, sodan käynnistyminen, tärkeät taistelut ja jälkivaiheet. Kirjassa kuvataan myös sodan seuraukset, ja kirja päättyy siihen, miten Suomea on rakennettu valtioksi, jossa ei erotella punaisia ja valkoisia.
Sota-aihe ei ole helppo, eikä kirja ole helpointa selkokieltä. Siinä on paljon nimiä, henkilöitä ja vuosilukua, ja vaikka selkokirjan tapaan asioita on karsittu, kirja on silti runsas. Kaikkiaan kirja on erittäin vaikuttava tietopaketti, joka sopii moneen käyttöön ja kenelle tahansa, joka kaipaa selkeää esitystä Suomen sisällissodasta. Myös kiistanlainen sodan nimitys käsitellään:
”Sitä on sanottu vapaussodaksi,
koska valkoiset halusivat karkottaa maasta
venäläisen sotaväen ja vapauttaa maan.
Sotaa on sanottu kapinaksi ja vallankumoukseksi,
koska punaiset nousivat kapinaan hallitsevaa
laillista senaattia vastaan.
Sodan ehkä parhaimmat nimitykset ovat
kansalaissota tai sisällissota,
koska ne kertovat selkeästi,
että sodassa suomalaiset taistelivat keskenään.”
Sisällissota-kirjan alaotsikko on Suomen sisällissodan 1918 arkea selkosuomeksi. On eduksi, että kirjassa on nimenomaan paljon sisältöä siitä, miten sota vaikuttaa tavalliseen elämään, tavallisiin ihmisiin. Se saa eläytymään ankariin olosuhteisiin. Oleellista on kirjan hieno kuvitus, joka tukee tekstiä. Valokuvista välittyy monenlaisia tunnelmia, niin toiveikkaita kuin sodan kauhuakin.
Pertti Rajalan viimeisimmät selkokirjat
– Sukelluslaivalla maailman ympäri. Mukautus Jules Vernen romaanista. Avain 2018.
– Selkoa Jeesuksesta. Suomen Pipliaseura 2018.
– Muistoissamme 50-luku. Tekijöinä Jalonen, Sirkka & Rajala, Pertti & Mäki, Outi & Alastalo, Kirsi. Vanhustyön keskusliitto 2018.
– Komisario Palmun erehdys. Selkomukautus Mika Waltarin romaanista. Avain 2017.
– Sisällissota. Suomen sisällissodan 1918 arkea selkosuomeksi. Avain 2017.
Tietotiivistys
- Selkokieli on yleiskieltä helpompaa sisällön, rakenteen ja sanaston kannalta.
- Selkokirjojen taitossa ja kuvituksessa otetaan huomioon helppolukuisuus.
- Selkokirjoja on kaikenikäisille ja monista eri genreistä.
- Osa selkokirjoista on mukautuksia aiemmin ilmestyneistä kirjoista, osa on kirjoitettu suoraan selkokielellä.
- Selkokirjoja ilmestyy vuosittain 20–30 nimekettä.
Lisätietoa selkokielestä ja selkokirjoista: selkokeskus.fi.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 