Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan Suomi

Mielihyvää tuntien luen Mielensäpahoittajan Suomea (WSOY 2017). Tuomas Kyrön kehittelemän karvalakkikansan tervaskannon turinat viihdyttävät ja liikuttavat.

Saattaa joku nurista hahmon rahasampona louskuttavasta jorinaryöstöviljelystä. Marinaääni voi nousta siitäkin, että jo nyt laskelmoidaan tämän Suomi 100 -juhlinnan vuoksi jopa niin, että Itte Mielensäpahoittaja valjastetaan isänmaan elinvuosimuisteloihin. Minua ei haittaa, niin nasevasti Kyrö pistää huippuhahmonsa suuhun havaintoja entisestä ja nykyisestä maailmanmenosta. Minua huvittavat sanavalinnat ja tyyli.

Kun Juha Seppälän Suomen historia (uusintapainos tänä vuonna) tarkastelee vaihtelevan yksityistä historiaamme ja Petri Tammisen Suomen historia tarjoaa kollektiivis-yksityisen katsauksen, Kyrön kirjassa supistetaan näkökulma rajatusti yhteen ääneen. Voi se silti kertoa äijää enemmän. Tämä huutavan ääni korvessa tallentaa katoavaa kansanperinnettä ja on kiinni nykykotkotusten syrjässä.

Yksinpuhelua avartaa se, että ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva pojantytär pistäytyy vaarin luona Sysi-Suomessa, ja jotain sanailevat naapuri ja omat pojatkin. Ja sitten vintiltä löytyy emännän päiväkirjat, jotka monipuolistavat kuvaa aviomiehestä. Vaikka halotaan Suomen itsenäisyyden vuodet, lähimmäksi päästään perhehistoriaa ja -suhteita. Ne ovatkin kiinnostavia. Ja tapahtuupa sellaistakin, että Mielensäpahoittaja on melkein tyytyväinen, vuonna 1973:

Emäntä huusi poikia syömään ja vasta sitten huomasi minut. Hymyili oikein suuresti ja se oli meidän perhe siinä. Hassusti vähän kaikki toisensa näköisiä ja aivan itsensä oloisia.

Ruokapöydässä ne ihmettelivät miksi toljotin heitä kaikkia, melkein tyytyväisen näköisenä. Sanoin, että nytpä voidaan ajaa kovassakin vesisateessa, kunhan noudatamme rajoituksia. Heitä nauratti, heitä usein nauratti kun eivät ymmärtäneet mitä puhuin, vaikka pelkästään totta minä puhun.

Jo ennen tätä kirjaa on Mielensäpahoittajan pehmeä sisus erottunut, nyt se ja kipupisteet näkyvät selvästi jurotuksen takaa. Rakkaus vaimoon ja jälkeläisiin on ja pysyy: vaikenemisena, tekoina ja itsepintaisuutena. Kirjan lopun hoitokotivierailu ja ylioppilaspuhe kruunaavat kaiken.

Mielensäpahoittajan Suomi

Ei vie Tuomas Kyrön uskottavuutta kirjailijana se, että hän istuskelee hupihemmona viihdeohjelmissa. Sanataitoa riittää kirjoihin. Jos Mielensäpahoittaja ei saa sinua vakuuttumaan, voit vaikkapa palata varhaistuotannon vakavaan romaaniin Liitto (2005). Minä puolestani jatkan iltaani Mielensäpahoittajan linjoilla, ja siirryn sulavasti Yle Arenaan seuraamaan 1970-luvun autenttista maalaiskyläkuvausta Rintamäkeläisiä, jossa Rintamäen Antti sopivasti yrmyilee samalla mentaliteetilla kuin Mielensäpahoittajan Suomen minäkertoja.

– –
Tuomas Kyrö
Mielensäpahoittajan Suomi
WSOY 2017
romaani
275 sivua.
Sain kirjan kustantajalta Kirja vieköön! -infossa.

Tuomas Kyrö on tulevat kaksi vuotta selkokirjakummi. Titteli julistetaan Helsingin kirjamessuilla perjantaina 27.10.2017 (Mika Waltari -lava klo 15.00 – 15.30). Kummiuden tavoitteena on edistää selkokirjallisuuden tunnetuksi tekemistä. Kahden vuoden kuluttua julkaistaan ensimmäinen selkokielinen Mielensäpahoittaja. Jos selkokirjat kiinnostavat, nouki blogistani niiden arvioita ja esittelyjä (asiasana selkokirja).

4 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

4 responses to “Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan Suomi

  1. riitta k

    En ole mikään mielensäpahoittajafani, mutta tästä kirjasta pidin. Laitoin kirjani kiertoon historiatietona pojanpojalle, saapa nähdä lukeeko 🙂 Pyrin tulemaan kuuntelemaan Kyrön selkokummiajatuksia messuilla!

    • Kiva kuulla, Riitta! Siellä nähdään. Mielensäpahoittaja herättää jostain syystä sympatiani, siinä on minulle tuttua menneen maalaismaailman mentaliteettia.

  2. Minä ja mieheni taas ollaan Mielensäpahoittajafaneja ja ostin tämä äänikirjaversiona miehelleni nimpparilahjaksi. Me kuunnellaan pitkillä ajomatkoilla äänikirjoja ja olen hankkinut kaikki Mielensäpahoittajat äänikirjoina, maksavat muuten aivan älyttömän paljon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s