Sara Hildénin taidemuseo on vuosia onnistunut esittelemään kiinnostavia nykytaiteilijoita. Viimeksi hurmaannuin Anj Smithin töistä, tällä kertaa esillä on toinen Smith, amerikkalainen Kiki Smith, jota tituleerataan yhdeksi tärkeimmistä nykytaiteilijoista. Lainaanpa museon seinätekstiä:
”Kiki Smith paljastaa meille lumoojattaren lailla visionsa illuusionsa menneestä maailmasta, jossa ihmiset ja luonto, elämä ja kuolema, feminiininen ja maskuliininen elävät sopusoinnussa.”
Procession-näyttely on tavallaan karsittu retrospektiivi. Suosittelen näyttelyn kiertämistä alakerrasta yläkertaan. Museon alakerroksessa on Smithin alkutuotantoa, jolloin Smith oli kiinnostunut ihmisen anatomiasta. Näytillä on esimerkiksi neitsyt Maria -veistos, jonka mehiläisvahamateriaali tekee naisesta nyljetyn näköisen – ihmisen muiden joukossa. Smithin taiteessa on viittauksia kristilliseen kulttuuriperinteeseen ja yhteiskunnallisiin teemoihin.
Voisin antaa näyttelylle nimeksi ”Eläimellistä menoa” tai ”Luomakunta”. Alakerrassa on vaikuttava lintuteos, muistomerkki tuholaismyrkkyihin kuolleille linnuille. Yläkerrassa on monimerkityksellisiä eläintöitä, joissa on peuroja, susia, kissoja, kotkia ja muita luontokappaleita, esimerkiksi Pieta-työssä esiintyvät nainen ja kissa. Yhteydestä luontoon kertovat esimerkiksi veistokset, joissa ihminen syntyy eläimestä.
Vanhalla kudontatekniikalla toteutetut työt hehkuvat värisävyjä ja toimivat kertomuksina. Seinävaatteissa on paljon yksityiskohtia, joilla kuvitetaan luonnon, eläinten ja ihmisten rinnaneloa tämän taivaan alla. Kuvakudoshuoneessa vietän paljon aikaa teoksia tutkien.
Kiki Smithistä vielä: näyttely on ilman muuta katsomisen väärti, vaikken suurta hullaantumista kokenutkaan. Näinä ilmastonmuutoshuoliaikoina on kuitenkin oleellista muistuttaa myös taiteen keinoin luontoarvoista, joissa ihmisellä ei ole erityisasemaa.
– –
Kiki Smith
Procession 9.2. – 12.5.2019.
Sara Hildénin taidemuseo
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 