Nyt niuhotus pois, on aika historiaviihteen. Sellaisen hupsun romanttisen, jossa toisilleen luodut parit ovat heti selvillä, mutta suhteiden sinetöimistä saa odottaa loppusivuille. Naistenviikon haasteeni Saran-päivän kirja vie humputtelemaan!

Katso lista blogeista, jotka ovat mukana haasteessa: tässä.
Sara Medberg on aiemminkin viihdyttänyt Turkuun sijoittuvalla menneen maailman salonkimeiningillä, Kultaportin kaunottaret. Nyt romaanissa Kamarineitsyt (Otava 2020) miljöönä on saari Turun kupeessa ja siellä rapistunut kartano. Sattuman sanelemana kartanon neidin kamarineidoksi päätyy köyhtynyt porvarisneito Charlotta. Ei hän oikeastaan mikään tyttönen ole vaan kolmikymppinen nainen.
Samaan aikaan toisaalla: Tukholmassa itsellinen pitsimatami Emilie liikkuu luvattomilla teillä, mutta hänkin päätyy Turkuun. Charlottalla ja Emiliellä on kummallakin menneisyyden salaisuuksia, ja juonta kuljetellaan niitä kohti romanttisin virityksin.
Nyt ei ole nokon nuukaan sattumilla, niitä piisaa. Lisäksi saa noukkia lukuisia luonnehdintoja hiusten ja silmien väristä, naisten söpöydestä sekä aatelisherrojen salskeudesta, sillä päähenkilönaisten liepeillä liikuskelee synkeä, tumma, salaperäinen paroni Ridderlöv ja valoisa, viehättävä kapteeni Nordfelt. Ihan pöhköhän tämä tarina on. Eikä jää epäselväksi, että perinteet velvoittavat:
”Iltahämyn hiljalleen hiipiessä esiin, kastehelmien tiivistyessä korsiin ja usvanhaiventen kohotessa maasta otti Charlotta esiin neiti Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon ja luki sitä ääneen.”
Ei ole kiitollisin tilanne tämänsorttiselle kirjalle, että luen sen heti Jane Austenin Järki ja tunteet -uuskäännöksen perään. Kamarineitsyen kesy ote pysyy kaukana austenmaisesta tapakulttuurisatiirisuudesta, eikä kielellisesti kerronta saavuta esikuvansa sävytyksiä. Medbergin tekstiin myös pujahtaa ilmaisuja, jotka ovat tätä päivää eikä 1810-lukua, ja välillä tapojen ja aikojen ominaispiirteiden osoittelu ei ihan liu’u kaunokirjalliseksi. Austenilaista toki on romanssivirityksissä ja sankarihahmoissa, jotka ovat vuosisatoja jo olleet romanttisen viihteen toimivia konventioita.
Harmitonta huvia silti. Sillekin on aikansa ja paikkansa, ja kyllä minä tästä huvituinkin.
– –
Sara Medberg
Kamarineitsyt
Otava 2020
romaani
274 sivua eKirjana.
Luin BookBeatissa.
Kirjailijan kotisivujen otsikko on osuva: http://austenstyle.blogspot.com/
Muita naistenviikon 2020 kirjojani ovat Tytön huone, Kamarineitsyt, Morsiusmalja, Lähikaupan nainen, Reissunaisia, Akka ja Kalevalan naiset.
Aloin aikoinaan lukea tuota Kultaportin kaunottaret -teosta, mutta jätin kesken, kun en kokenut omakseni syystä tai toisesta. Tämäkään tuskin on romanttisesta luonteestaan huolimatta minun mieleiseni teos. Hieman mietin myös, onko detaljit oikein, olisiko Austenia voinut lukea 1800-luvun alun Turussa? Ehkä ei ainakaan suomeksi.
Austen-detalji on uskottavasti perusteltu! Romanttista historiaviihdettä on monenlaista, ja siksi on kiva, että jokaiselle on jotakin.
Pidin Kultaportin kaunottarista ja mielestäni oli hienoa, miten tutkija välittää historian osaamistaan romaanimuodossa. Tämä jälkimmäinen teos jäi kesken, juuri noista mainitsemistasi syistä. Hupsuus ja romantiikka ovat paikallaan, mutta epäloogisuus ja -uskottavuus ei.
Siis joku raja hupsutuksille!
Minustakin on hienoa, kun tutkija laventaa vankkaa tietopohjaansa kaunokirjallisesti. Vinkvink.
Oi! Ihana ja mielikuvitusta kutkuttava ajatus!
Eikö vain!
Avasin varmuuden vuoksi Scriveneriin projektin nimeltä ”Esoteerinen romaani”. Katsotaan, mitä tapahtuu 🙂
Jännittävää!