Paula Havaste: Morsiusmalja

Naistenviikollani (haaste tässä) on vuorossa nyt kolmas osa Paula Havasteen sarjaa (ensimmäinen ja toinen), jossa päähenkilönä on talon emäntä Vilja Neuvosto-Virossa. Morsiusmalja-romaani jatkaa melko suoraan edellisestä osasta.

naistenviikko 2020

Katso lista blogeista, jotka ovat mukana haasteessa: tässä.

Vilja-sarjan viehätys perustuu ajankuvaan ja päähenkilön kehityskaareen. Arvostan Havastetta arkistotietojen romaanillistajana. Uskottavasti hahmottuu maalaistila, joka on muutettu tallinnalaistaiteilijoiden vierastaloksi. Maalaistalo rakennuksineen, eläimineen ja lähialueineen rajaavat elinpiirin, johon kuuluu läheinen kolhoosi talkoovelvollisuuksineen.

Ja ne työt! Ne todella dokumentoituvat romaaniin. Yksi kantavista teemoista on maalaisnaisten raadanta, etenkin suhteessa passattaviin kulttuurialan miehiin. Kirja konkretisoi tauottoman aherruksen, jota ei raskaus eikä synnytys muuksi muuta. Täytyy sanoa, että Viljaan henkilöityy sosialistisrealistinen työn sankari, vaikka ”puhdas aate” ei todellakaan ole tarkoitus, sillä kyllä koko ajan kirjassa henkii neuvostoideologiaa kritisoiva vastatuuli.

Morsiusmaljan alussa Viljan ja Villemin taloon saapuva kaltoinkohdeltu tyttö, ja juoneen kuuluvat myös talossa asuvien kahden miehen riskialtis suhde ja vierastalon vaihtuvat vieraat. Romaanissa on seksuaalisuuteen liittyviä teemoja, joihin liittyvät väkivallan ja vähemmistöön kuulumisen vaikutukset. Maalaisuuden ja kaupungin erot sekä neuvostoaatteen asettamat rajat puheille, käytökselle ja toimintamahdollisuuksille pysyvät yhtä kuristavina aiheina kuin ennenkin kirjasarjassa.

wp-1592370676650.jpg

Realismin eittämätön etu on todenoloisuus, mutta tällä kertaa olen hetkittäin hyytyä kronologiseen tapahtumatallennukseen. Tunnen sympatiaa Viljaa kohtaan, mutta nyt yllättävästi tunnelmaani tunkee myös ärtymys. Se johtuu siitä, miten Vilja varoo osa osalta vetäytyvämmäksi muuttuvaa miestään. Ongelma on puhtaasti minussa, sillä Vilja on juuri sellainen, miksi naiset on kovissa oloissa kasvatettu: hiljaisiksi, pelokkaiksi alamaisiksi. Naisten ja miesten rooleissa on kuvatussa ajassa ja kulttuurissa kuilu. Tiedostan, että on epäreilua arvioida asiantilaa nykyvinkkelistä.

Ja sitten vielä Viljan ja Villemin suhteesta. Neuvostoaatteen tasa-arvo-jargon ei yllä parisuhteisiin, jos ei mihinkään muuhunkaan. Ja Villem – ärsyttävän omahyväinen, itsekäs pronssitähtimies, joka on yksi sietämättömimmistä romaanihenkilöistä pitkästä aikaan. Sehän ei ole sinänsä huono asia, mutta hahmo jää minulle tyystin persoonattomaksi ja hämäräksi.

Työteliäs Vilja ei ennätä paljon Morsiusmaljassa fundeerata. No, ihan vähän kyllä naistenvälisestä ystävyydestä ja haaveesta vapaudesta – omasta ja Viron. Kiinnostavaa romaanissa on se, miten totalitarismi vaikuttaa ihmisiin ja heidän suhteisiinsa sen lisäksi, että mutkallisia ne ovat muutenkin.

”Ehkä tulisi päivä, jolloin matkalle lähtisi Villemin sijaan hän itse, astuisi linjuriin, heilauttaisi huolettomana kättään ja matkustaisi vaikkapa tätiä tapaamaan. Ehkä tulisi joskus kaukaisessa tulevaisuudessa sekin päivä, jolloin kaikille synkille salaisuuksille vain kohautettaisiin hartioita ja todettaisiin, että se oli vanhan Eestin aikaa se. Tulisi uuden Viron uusi aika, vielä joskus.”

Paula Havaste
Morsiusmalja
Gummerus 2020
romaani, kolmas osa Vilja-sarjaa Saarenmaalta
237 sivua eKirjana.
Luin BookBeatissa.

Muut naistenviikkokirjani ovat Tytön huone, Kamarineitsyt, Lähikaupan nainen, Reissunaisia, Akka ja Kalevalan naiset.

4 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani

4 responses to “Paula Havaste: Morsiusmalja

  1. riittakoo

    Olen lukenut Pronssitähden, mutta en syttynyt ollenkaan – ja siihen sitten jäi… Muistini mukaan siinäkin oli runsaanlaisesti talon töiden kuvausta. Mukavaa naistenviikkoa.

    • Riitta, kiitos samoin hyvän naistenviikon toivotus!

      Havasteelle on tunnusomaista työn ja ajan aateilmapiirin kuvaus – on sitten kyse suomalaisesta varhaiskeskiajasta tai Viron neukkuaikojen alusta.

      Minä huomaan hyytyväni nyt käynnissä olevaan Viro-sarjaan osa osalta, vaikka löydän siitä myös kiinnostavia puolia.

  2. Koska tajusin vasta jälkikäteen, että tämä on sarjan kolmas osa, lukukokemukseni oli myös melko ärsyyntynyt: Viljan alistuminen sekä Viljan ja Villemin käsittämätön suhde jäivät vaille selitystä, enkä kyennyt samastumaan kehenkään. Mutta romaani teki selväksi sen että naisten välinen ystävyys kantaa ja naisten osana on raadanta, oli vallassa ketä hyvänsä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s