Päivittäinen arkisto: 4 helmikuun, 2021

Jayson Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus

Jayson Reynoldsista luin, että hän on amerikkalainen palkittu nuorisokirjailija ja runoilija. Minuutin mittainen ikuisuus (Otava 2021) yllättää, sillä siinä yhdistyvät nuo elementit räppihenkisesti. Silti kirja on romaani, enkä rajaisi sitä vain nuorten kirjaksi.

Kirjan kertoja on anagrammeja harrastava 15-vuotias Will. Juoni rajautuu napakasti. Kirjan alussa Willin veli ammutaan jengien kostokierteessä, Will löytää veljen laatikosta aseen ja aikoo noudattaa perittyjä sääntöjä.

”TOINEN JUTTU SÄÄNNÖISTÄ

Niitä ei oo tarkoitettu rikottaviks.

Ne on tarkoitettu rikkinäisille

noudatettaviks.”

Will tietää, miten hänen täytyy toimia: ei itkua, ei vasikointia vaan kosto. Kirja keskittyy Willin lyhyeen hissimatkaan kotikerroksesta kadulle. Reynolds ottaa käyttöön fantasian välittääkseen sanomaa. Näin hän näyttää, ei selitä vaan antaa eväitä ajatella itse.

Riveiltä ja niiden välistä huokuu toivoton kierre, jota yhteisö kortteleissaan kokee. Jengiytyminen huumehommineen ja reviireineen vaikuttaa lasten kasvuun ja toimintakulttuuriin sukupolvi toisensa perään. Kirja kuvaa etenkin tuhoisaa maskuliinisuuden mallia.

”Niinku oisin taas vaan

yksi musta poika niiteissä

joka haluu niitata jonkun.”

Sitaateista erottuu kirjan tehokeino eli rivityksen rikkominen lyhyiksi säkeiksi. Välillä säkeessä on vain yksi sana, välillä muutama sana tai lause. Rytmiikka voimistaa vaikutelmaa Willin tunteista.

Säekirjoja on alkanut vähitellen tippua suomeksi, suoraan ja käännettynä. Säekirjoille on ennustettu nostetta, joten jospa siinä sivussa lisääntyisi tieto ja kokemus myös selkokirjojen potentiaalista.

Selkokirjailijana syynään kiinnostuneena, miten säkeillä pelataan säekirjassa, koska selkoperiaatteet rajaavat selkokirjoen rivityksen pelivaraa: selkoteksteissä yhdellä rivillä on yksi ajatus, ja sanat ja lauseet ovat mahdollisimman helppoja. Säekirjassa ei ole rajoja tai raameja rivitykselle tai ilmaisulle. Siispä silmämääräisesti niissä on samaa vain kapea tekstipalsta ja lyhyet kappaleet.

Reynoldsin kirjan lukujen otsikoilla on merkitystä, ja lukurakenne on iskevä: lyhyt pätkä tekstiä sivu kerrallaan. Nopealukuinen, rytminen, välillä proosarunohenkinen Minuutin mittainen ikuisuus on sekä suoraa että metaforista tekstiä. Tehokasta – ja saattaa iskeä räppiin tottuneeseen nuorisoonkin.

Jayson Reynolds

Minuutin mittainen ikuisuus

suomentanut Niko Toiskallio

Otava 2021

säeromaani

315 sivua.

Sain ennakkokappaleen kustantajalta, kirja ilmestyy 4.2.2021.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus, Romaani, Säekirja