Miten tuunata mieluisan kirjan kansi? Siihen vastaamaan sysää Amman lukuhetki -blogi, sillä tällä kierroksella koen haasteen vastustamattomaksi. Piristystä ei ole koskaan liika, ja on syytä näyttää, että luku- ja bloggaamisharrastuksesta on tosikkomaisuus kaukana. On siis aika: #copycatkansi2021.
Huomasin haasteen samoihin aikoihin, kun silmiini osui kopioitavaksi taipuva kirjankansi. Deborah Levyn omaelämätrilogian ensimmäisen osan Mitä en halua tietää (S&S 2021) pelkistetyt kannet kätkevät väliinsä innostavaa kerronnan hallintaa ja omaperäistä tapaa tarjota kertojan elämänvaiheita kaiken maailman lukijoille. Ihastuin kirjan rakenteeseen sekä kertojan valikointiin ja tyylittelyyn. Siispä tyylittelemään kirjan pintaa.
Mitä et halua tietää kansikopioinnistani? Kerron silti. Mitä en taida? Ainakaan
- saavuttaa selvää skarppiutta, siksi epätarkkana
- tavoittaa juuri oikeita sävyjä, siksi suuntaa antavasti
- kaitojen raajojen eleganttia asettelua, siksi paksusti omanlaisesti
- siroilla korkokengillä sipsuttelua, siksi matalilla ja leveillä lesteillä kömpelösti
- kertoa elämästäni niin, että joku – vaikkapa kiinalaismies mallorcalaiskylässä – kiinnostuisi kuuntelemaan ja vielä suikkaamaan suukon, siksi hissukseen kotosalla ihan vain kirjoja lukien.
Hauska haaste!
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 
Hienosti ideoitu.
Kiitos! Hauskaa oli, vaikku kuvaajan kanssa oli sukeutua perheriita, sillä jalkojen ja käsien asettelussa oli pientä säätöä. 😁