Tänään alkaa kirjakauppojen kampanja Kirjan päivät (13. – 19.9.2021). Kun ostat kirjan ainakin 15 eurolla, saat kaupan päälle Enni Mustosen pienoisromaanin Martan tarina. Martta on tuttu Mustosen suosikkisarjan Syrjästäkatsojan tarinoita kahdeksannesta ja yhdeksännestä osasta. (Tässä juttuni neljästä ensimmäisestä osasta.)
Mitäpä jos ostaisit sen kylkeen selkokirjan? Niitä tosin on kirjakaupoissa harvakseltaan tai ei ollenkaan. Mutta kannattaa kysyä myymälästä ja ihmetellä, mikseivät selkokirjat näy tarjonnassa.
Jos kirjakaupassa on selkokirjoja, suosittelen Enni Mustosen Paimentyttö-romaania, koska nyt Syrjästäkatsojan tarinoiden ensimmäisen osan saa selkosuomeksi (Opike 2021). Minulla on hyvä syy vinkata Paimentyttöä, sillä selkomuokkasin romaanin. Se oli mieluisa työ.

•
Mustosen Paimentyttö kertoo orvosta Idasta, joka selviää navettapiikana isossa kartanossa ja sen jälkeen Topeliuksen palvelijana Sipoossa. Mustonen kuvaa elämää ja työtä 1800-lopulla nuoren tytön silmin. Samalla lukija saa sisäpiirin kokemuksen kulttuurihenkilöiden elämästä. Romaani on ennen kaikkea Idan kasvutarina, jossa on suuria suruja ja pieniä iloja.
Suomalaisia historiallisia romaaneja ei ole montaa selkokielisenä. Jo siksi on hienoa saattaa Paimentyttö uusille lukijoille. Romaanin keinot tehdä historia eläväksi ovat verrattomia. Idan kohtalo kertoo Suomesta, jossa eivät sosiaalityö tai -tuet auttaneet vaan ihmiset olivat toisten hyväntahtoisuuden varassa.
Mustosen romaani kertoo myös lukutaidon merkityksestä ja eriarvoisuudesta. Ida on köyhä tyttö, joka nauttii kirjoista, muttei jaksa lukea tai kirjoittaa pitkien ja raskaiden työpäivien jälkeen. Hän asuu ruotsinkielisessä sivistyneistöperheessä, joka saa elantonsa kirjallisuudesta ja taiteesta. Kuilu on syvä, mutta välillä eri maailmojen välille rakentuu kapeita siltoja.
”Paranemista auttoivat kirjat.
Ei ollut mitään hauskempaa
kuin sukeltaa tarinoihin.
Sain matkustaa kirjoissa uusiin paikkoihin,
seikkailin ja selviydyin voittajana.
Topeliuksen talossa ei ollut kummallista,
että siellä luettiin kirjoja.
Toisenlaista oli karjapiikojen kanssa.”
•
Mainitsin jo, että Paimentytön selkoistaminen oli minulle mieluista. Romaanin sydän sykkii myös helpolla suomen kielellä.
Poimin Iidalle tärkeimmät tapahtumat ja henkilöt. Kielessä muutokset näkyvät sanastossa ja lauserakenteessa: tavoitteena helppous, lyhyys ja sujuvuus. Selkoistuksessa halusin säilyttää Iidan tunteet eri tilanteissa ja naiseksi kasvamisen hämmennyksen. Ydinkokemuksena vaikuttaa ulkopuolisuus.
”Yksinäisyys on äiti,
joka tekee meidät vahvoiksi.
Heikot eivät kestä vaan tuhoutuvat,
mutta vahvat oppivat elämään muiden kanssa.
Yksinäisyyttä he eivät voi unohtaa.”
•
Enni Mustonen valittiin 2019 selkokirjakummiksi, ja siksi mukautin Paimentytön selkosuomeksi. Ensi viikolla 22.9.2021 Selkokirjamessuilla on tavallaan kirjan julkistus, jota voi seurata netistä. Mustonen on kanssani haastattelussa klo 14.45. Messuilla on paljon muutakin ohjelmaa.
Ja tämä vielä: jos selko-Paimentyttöä ei löydy kirjakaupasta, Opike-kustantajan nettikaupassa sen ostaminen käy kätevästi.
•
Enni Mustonen
Paimentyttö
selkomukautus Tuija Takala
Opike 2021
Syrjästäkatsojan tarinoiden ensimmäinen osa selkokielellä
130 sivua.
Tekijänkappale.
Suuri kiitos Enni Mustoselle alkuteoksesta ja Jenni Saarilahdelle toimitustyöstä.
Paluuviite: Enni Mustonen: Martan tarina | Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Paluuviite: Lukuviikon 2022 lukemistoksi | Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Paluuviite: Enni Mustonen: Tekijä & Syrjästäkatsojan tarinoita | Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Paluuviite: Selkomukautukseni Minna Canthin novelleista | Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Paluuviite: Sormus – romaanini taustoista ja selkokirjallisuudesta | Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Paluuviite: Selkokirjoja syyskuussa 2022: kokeile ja tule Oodiin | Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Paluuviite: Kirjojani Helmet-haasteeseen 2023 | Tuijata. Kulttuuripohdintoja