Selkotekijä: Tapani Bagge

Vuoden 2019 aikana julkaisen juttuja selkotekijöistä.
Blogiartikkelit ilmestyvät kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona,
ja sarjassa on jo esitelty

Johanna Kartio, Pertti Rajala, Satu Leisko, Marja-Leena Tiainen, Jasu Rinneoja, Pekka Rahkonen, Hanna Männikkölahti ja Tittamari Marttinen.

Sarjan idea: katso tästä.

selkotekijä

Tapani Bagge, kuka olet?

Olen hämeenlinnalainen kirjalija. Olen kirjoittanut elääkseni 36 vuotta ja julkaissut pitkälle yli sata kirjaa.

Miten sinusta tuli selkotekijä?

received_1171515183236932_resize_83.jpg

Kuva Mikaela Holmberg

Olin kirjoittanut helppolukuisia lastenkirjoja lukemaan opetteleville, ja Kirjailijaliitossa ajateltiin, että voisin ymmärtää jotakin selkokirja-asioista. Minua kysyttiin liiton edustajaksi Selkokirjatyöryhmään. Olin siellä 2004-2009, lopuksi puheenjohtajana. Kun lähdin, lupasin kirjoittaa selkokirjan. Muutama vuosi sitten se toteutui, ja Alligaattori ilmestyi 2017. Sen jälkeen olen tehnyt selkokirjan vuodessa.

Kenelle kirjoitat?

Kirjoitan kaikille ja kaikenikäisille. Selkokirjoja olen tähän mennessä tehnyt aikuisille ja nuorille.

Miten selkokirja eroaa muusta tuotannostasi?

Lähinnä kielen tasolla. Täytyy ajatella teksti selkeäksi ja karsia pois yksityiskohdat, jotka eivät ole tarinan kannalta oleellisia. Tarinan ehdoilla mennään, ja Jussi Kaakisen kuvitus tukee tarinaa.

Mikä kirja on suosikkisi omasta selkotuotannostasi?

Kyllä kaikki ovat yhtä rakkaita. Nuortenkirja Polttava rakkaus on saanut eniten palautetta, mutta aikuistenkin selkokirjoja selvästi tarvitaan. Minulle on luontaista kirjoittaa miehistä, jotka eivät ole sankareita. Esimerkiksi Koskela-tarinoissa kirjoissa Alligaattori ja Marskin keppi tuppaavat asiat epäonnistuman. Kertomuksissa on mukana omia kokemuksia: kun asuu omakotitalossa eikä ole kovin kätevä, kaikenlaista sattuu.

Mitä selkokirjaa suosittelet juuri nyt?

Suosittelen Satu Leisko-Järvisen haastattelukirjaa Tulin Suomeen: maahanmuuttajien tarinoita uudesta kodistaan. Se on oikein mielenkiintoinen kirja ajankohtaisesta aiheesta.


Selkoteksti esille: Marskin keppi

Tapani Baggen kolmas selkokirja on kertomuskokoelma Marskin keppi (Avain 2019). Selkokirjoina ei paljon kertomuksia tai novelleja ilmesty, vaikka lyhyille jutuille on tilausta. Marskin keppi -kirja on mainio välimuoto romaanin ja novellien välillä: kirjan seitsemää kertomusta yhdistää samat henkilöt, mutta kertomukset voi lukea myös erillisinä.

Selkokirjallisuus on ilahduttavasti monipuolistunut, ja Baggen ansiosta voi lukea humoristisia seikkailuhenkisiä kirjoja, jotka ovat aikuiseen makuun. Baggen tyyliä kirjoissa Alligaattori ja Marskin keppi voisi kuvailla äijäilyksi. Jo romaanissa Alligaattori tulee tutuksi minäkertoja ja hänen ystävänsä Koskela, jotka ajautuvat epäonnisesta seikkailusta toiseen. Komiikka syntyy väärinkäsityksistä ja miesten hölmöilyistä. Veijarityyli on tervetullut lisä selkokirjallisuuteen.

”Koskela huikkasi katolta:
– Oliko sulla uudet ruuvit valimiina?
– Onko sulla kaikki ruuvit tallella? Kysyin.
Koskela ei vastannut.”

Selkokielessä on vaikeusasteen suhteen eri tasoja, eikä Baggen kirjat ole helpoimmasta päästä. Juoni polveilee ja sanastoon kuuluu myös harvinaisia sanoja. Muut selkokielen lukemista helpottavat keinot ovat käytössä, ja kirjan alussa on henkilöluettelo, jossa on myös henkilöiden kasvokuvat.

Baggen aikuisselkokirjat on kuvittanut Jussi Kaakinen. Kuvitustyyli sopii erityisesti Marskin keppiin. Kuvat ovat tyyliteltyjä mutta ilmeikkäitä ja tukevat kertomuksen yksityiskohtia. Ja jos tarkkaan katsoo, kuvien minäkertoja muistuttaa elävästi kirjailija Baggea.

Marskin keppi sopii erittäin hyvin lukijoille, joita paksut kirja karkottavat. Jos esimerkiksi nuoret (miehet) eivät halua tarttua kirjaan, koska ”niissä ei tapahdu mitään” – nyt tapahtuu!

Monet Marskin kepin jutut naurattavat. Esimerkiksi ”Renkaanvaihto”-kertomuksen kommelluskierre huvittaa, ja ”Katto” etenee kuin vanhat komediaelokuvat. Nimikertomus Marskin keppi on pitkä tarina, jossa kertoja ja Koskela törmäilevät sattumuksesta toiseen. On vauhtia ja vaarallisia tilanteita.


Tapani Baggen selkotuotanto

Marskin keppi ja muita kertomuksia, Avain 2019. Kuvitus Jussi Kaaakinen.
Polttava rakkaus, Avain 2018. Kuvitus Hannamari Ruohonen.
Alligaattori, Avain 2017. Kuvitus Jussi Kaaakinen.

Tietotiivistys

  • Selkokieli on yleiskieltä helpompaa sisällön, rakenteen ja sanaston kannalta.
  • Selkokirjojen taitossa ja kuvituksessa otetaan huomioon helppolukuisuus.
  • Selkokirjoja on kaikenikäisille ja monista eri genreistä.
  • Osa selkokirjoista on mukautuksia aiemmin ilmestyneistä kirjoista, osa on kirjoitettu suoraan selkokielellä.
  • Selkokirjoja ilmestyy vuosittain 20–30 nimekettä.

Lisätietoa selkokielestä ja selkokirjoista: selkokeskus.fi.

3 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus, Selkokirja, selkotekijä

3 responses to “Selkotekijä: Tapani Bagge

  1. Paluuviite: Selkotekijä: Ari Sainio | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

  2. Paluuviite: Selkotekijä: Seija Niinistö-Samela | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

  3. Paluuviite: Selkotekijät 2019: yhteenveto ja muuta | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Jätä kommentti